Ajankohtaista

Fujitsu ja Sininen Meteoriitti SharePoint-yhteisty�h�n

Toimitus — Wed, 16 May 2012 12:40:00 GMT

Fujitsu Finland Oy ja Sininen Meteoriitti Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Sininen Meteoriitti täydentää Fujitsun SharePoint-liiketoiminta-alueen osaamista. Yritykset tarjoavat yhdessä muun muassa sähköisen työpöydän kokonaisratkaisuja ja SharePoint-palvelutuotteita.

Yhteistyö käynnistyi vuonna 2011 julkishallinnon asiakkaan SharePoint-hankkeella. Sen jälkeen kumppanuus on laajentunut myös muihin merkittäviin asiakkuuksiin eri toimialoilla.

”Strateginen yhteistyö tuo etuja kaikille osapuolille, ennen kaikkea asiakkaille. Kun yhdistämme Fujitsun sovellusliiketoiminta- ja käyttöpalveluosaamisen Sinisen Meteoriitin SharePoint-asiantuntemukseen, voimme tarjota ainutlaatuisen, Microsoft-teknologiaan pohjautuvan palvelukokonaisuuden”, Fujitsun Sovellusliiketoimintayksikön johtaja Matti Koskinen toteaa.

”Sininen Meteoriitti tarjoaa Fujitsulle SharePoint-projektitoimituksissa ja -kehityksessä tarvittavaa osaamista. Laaja asiantuntijaosaamisemme kattaa muun muassa teknisen projektijohtamisen, määrittelyn, teknisen sovellussuunnittelun, arkkitehtuurisuunnittelun, teknologiakonsultoinnin, käyttöliittymäsuunnittelun ja -ohjelmoinnin sekä ohjelmistokehittämisen”, Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama kuvailee.

Lisätietoja:
Johtaja Matti Koskinen, Fujitsu, p. 0500 308 309, matti.koskinen@fi.fujitsu.com
Toimitusjohtaja Pekka Walkama, Sininen Meteoriitti, p. 020 790 7721, pekka.walkama@meteoriitti.com
Lehdistöyhteydet: Satu Pelttari, Fujitsu, p. 045 7880 9624, satu.pelttari(at)fi.fujitsu.com

Sininen Meteoriitti on suomalainen verkkopalveluiden ja tietotyön asiantuntija, joka kehittää sähköisten ratkaisujen avulla yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja työn sujuvuuden kautta työhyvinvointia. Tavoitteemme on olla Suomen paras tietotyön ratkaisujen osaaja.
Lisää tietoa: www.meteoriitti.com

Fujitsu on johtava japanilainen ict-yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman teknologiatuotteita sekä ict-ratkaisuja ja -palveluja. Yli 170 000 fujitsulaista palvelee asiakkaita 100 maassa. Fujitsu hyödyntää kokemustaan ja ict:n mahdollisuuksia muokatakseen tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Fujitsun liikevaihto oli 41 miljardia euroa 31.3.2012 päättyneellä tilikaudella. Suomessa Fujitsun palveluksessa työskentelee 2 900 ihmistä.
Lisää tietoa: www.fujitsu.com/fi

N�k�kulma: Esimerkkej� SharePoint-r��t�l�inneist� intraneteissa

Toimitus — Mon, 23 Apr 2012 06:00:00 GMT

Edellisessä artikkelissa käsiteltiin SharePointin räätälöintiä yleisesti, ja mitä se on käytännössä. Haastatellut Meteoriitin SharePoint-asiantuntijat Jarno Leikas ja Tomi Tavela totesivat, että räätälöintiä ei voi aivan kokonaan välttää, ja usein on jopa toistuvia tilanteita joissa kannattaa räätälöidä.

Seuraavaksi sukelletaan etsimään fiksuja SharePoint-räätälöintejä erityisesti intranettien, ryhmätyötilojen ja dokumenttienhallinnan alueelta. Vastaamassa ovat nyt vuorostaan Meteoriitin SharePoint-asiantuntijat Perttu Marttila ja Santtu Salminen.

Millaisia räätälöintejä liittyy yleensä viestinnällisiin intranetteihin?

Perttu: "Viestinnällisiin intranetteihin ei yleisesti ottaen kovin paljon räätälöintejä liity, mutta toki tietyt räätälöinnit toistuvat lähes jokaisessa intranetissa. Mielestäni viestinnällisten introjen räätälöinnit voi jakaa kahteen kategoriaan:

räätälöinnit jotka kaikki organisaatiot haluavat, mutta jokainen hiukan omalla tyylillään
räätälöinnit jotka ovat hyvin uniikkeja kullekin organisaatiolle johtuen joko organisaatiorakenteesta, liiketoiminta-alueesta tai vaikka vain aiemmista kokemuksista SharePointin tai intranettien kanssa.

Ykköstyypin räätälöintejä ovat tyypillisimmillään uutistoiminnallisuus, henkilöhakemiston laajentaminen SharePointin vakiomallista sekä visuaalisesti omannäköiset sivupohjat ja sivustopohjat. Myös eniten käytettyjen web-osien ulkoasut ja käytettävyys kaipaavat parannuksia lähes aina. Nämä kaikki olemmekin huomioineet myös Valo-tuotteemme perusominaisuuksissa.

Sinänsä SharePoint tarjoaa elementtejä noihin kaikkiin mainittuihin, mutta käytännössä asiakkaiden odotukset ovat aina korkeammat kuin mitä SharePoint tarjoaa "suoraan paketista".

Esimerkiksi vakiomallinen ulkoasu halutaan käytännössä aina muuntaa organisaation maun ja graafisen ilmeen mukaiseksi, jolloin pienempää tai suurempaa räätälöintiä on käytännössä pakko tehdä.

Uutistoiminnallisuus on toinen käytännössä aina räätälöintiä vaativa kokonaisuus. Uutistoiminnallisuuden toteutukseen liittyy vahvoja mielipiteitä ja ne halutaan usein toteutettavaksi juuri tietyllä tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa aina kohtuu isoa räätälöintityötä. Joskus meidän oma intranet-paketointikaan (Valo-intranet) ei riitä vastaamaan kaikkiin asiakkaan erityisvaatimuksiin liittyen uutiskeskukseen tai uutisten esittämismalleihin. Näin on etenkin isojen konsernien erityisvaatimuksien kohdalla, esimerkiksi monikielisyyteen liittyen."

Santtu: "Yksi melko raskasta räätälöintiä tarvitseva erikoisosa-alue ovat juuri monikieliset intranetit. Monikielisissä ja maantieteellisesti hajautuneissa organisaatioissa kun on usein tarve tuottaa viestinnällistä sisältöä eri kielillä. SharePointin tarjoama kielivariaatiotoiminto on käyttökelpoinen silloin, kun eri kieliset sivustorakenteet ovat hyvin samankaltaiset ja pääsääntöisesti kaikki sisältö esitetään kaikilla halutuilla kielillä. Usein organisaatioilla on kuitenkin tietty pääkieli, kuten englanti, mutta sen lisäksi tarve julkaista paikallista viestinnällistä sisältöä toimipaikan omalla kielellä. Tällöin kieliversioiden hallinta ja julkaisu on tarpeen tehdä räätälöidyllä ratkaisulla mahdollisimman tehokkaan ja helppokäyttöisen viestinnän mahdollistamiseksi. Kieliversioiden hallinta liittyy sekä sisällön luomiseen, sen kohdentamiseen, että sen esittämiseen älykkäästi intranetin eri osissa. Organisaatiosta riippuen tästä kaikesta voi tulla hyvinkin erikoinen kokonaisuus, joka voi vaatia melkoisestikin räätälöintiä.

Toinen tyypillinen raskasta räätälöintiä tarvitseva osa-alue on sähköinen työpöytä -ajattelumallin tapa tuoda relevantti sisältö suoraan käyttäjälle, ilman että käyttäjän tarvitsee etsiä sisältöä aktiivisesti. Tämä edellyttää älykkäitä tapoja hakea julkaistua sisältöä, kuten sivuja, tiedotteita ja asiakirjoja ja tarjota ne profiloituna suoraan käyttäjälle esimerkiksi hänen työroolinsa mukaiselle työpöytänäkymälle intranetissä. Tällaisen sisällön tuomisen mekanismi (niinsanottu push -tyyppinen julkaisu) vaatii tehokasta kyselyä ja koostamista suuresta määrästä tietoa siten, että järjestelmän suorituskyky ei kuitenkaan heikkene. Tämä asettaa räätälöidylle ratkaisulle haasteita sekä tekniikan (kyselyt vastaan hakupohjaiset ratkaisut), että välimuistiratkaisuiden osalta.

Tämänkaltaisessa älykkäässä sisällön kohdentamisessa SharePoint (tai juuri mitkään muutkaan järjestelmät) ei tarjoa myöskään valmistoimintoja juuri lainkaan, joten vaikka tätä "älykästä kohdennusta" usein halutaan, niin sen työläys ja hintalappu usein yllättää asiakkaat."

Ryhmätyötilat: Millaisilla räätälöinneillä ryhmätyötiloja ja niiden hallintaa voidaan parantaa? Kerro esimerkkejä.

Santtu: "Usein ryhmätyötilat otetaan käyttöön hyvin lähellä SharePointin perusmallia. Hankalana ongelmana lähes jokaisessa organisaatiossa on kuitenkin pitää käyttäjä tietoisena siitä, mitä kaikissa hänen käyttämissään ryhmätyötiloissa tapahtuu. Tähän ratkaisuna on aktiviteettivirta -tyyppinen lähestymistapa, jossa työtiloista kerätään aktiviteettisyötettä uusista ja muuttuneista keskusteluaiheista, asiakirjoista, tiedotteista, käyttäjistä ja niin edelleen. Tämä aktiviteettivirta voidaan näyttää käyttäjälle esimerkiksi hänen omilla sivuillaan tai työtilan pääsivulla, jolloin hän saa nopeasti yleiskuvan siitä, mitä uutta ja muuttunutta sisältöä on ja mistä se on löydettävissä (tietenkin suoraan aihetta klikkaamalla). Tällöin käyttäjän ei tarvitse käydä erikseen jokaisessa työtilassa tarkistamassa, mitä muutoksia työtilassa on tapahtunut.

Aktiviteettivirtojen lisäksi melko tavallinen tarve on luoda hallittu työtilojen elinkaarimallia tukeva mekanismi työtilojen pyytämiseen, niiden luokitteluun sekä työtilan hyväksyntään ja perustamiseen. Usein on tarve rakentaa räätälöity toiminnallisuus, jossa käyttäjä kuvailee haluamansa työtilatyypin, jonka perusteella järjestelmä valitsee tarkoitukseen sopivan työtilatyypin. Käyttäjä antaa työtilalle kuvaavia tietoja, kuten mihin projektiin tai prosessiin työtila liittyy, mikä sen oletettu elinaika on, ketkä ovat työtilan käyttäjiä ja niin edelleen. Työtilapyyntö menee edelleen työnkulun kautta hyväksyttäväksi työtiloista vastaavalle henkilölle, jonka hyväksymisen jälkeen järjestelmä provisioi työtilan automaattisesti oikeaan paikkaan (esimerkiksi ulkoisen työtilan omaan web -sovellukseen erillisen pääsynhallintaratkaisun piiriin) ja tiedottaa siitä työtilan käyttäjiä. Lisäksi työtilojen arkistointi aktiivisen käytön jälkeen voi olla automatisoitua perustuen haluttuihin sääntöihin."

Perttu: "Ryhmätyötilat itsessään ovat yksi SharePointin parhaiten suoraan käytettävistä toiminnallisuuksista ja hyvin usein ne otetaan käyttöön lähes sellaisenaan. Lähes aina näihin kuitenkin aktivoidaan asiakkaan organisaatioon soveltuva tietomalli dokumenttikirjastoihin, mutta tätä ei mielestäni kannata edes laskea varsinaiseksi räätälöinniksi.

Kuten Santtu jo vastauksessaan valaisee, niin erityisesti työtilojen elinkaari ja hallinta tarvitsevat parempaa tukea, jota räätälöinneillä pyritään takaamaan.

Yhteenvetona voisi todeta, että ryhmätyötiloja ei niiden perustoimintojen osalta yleensä tarvitse räätälöidä mitenkään, mutta niiden ympärillä olevia hallintatoimintoja ja seurantanäkymiä saatetaan varustella ja räätälöidä helposti useilla kymmenillä tuhansilla euroilla."

Dokumenttienhallinta: Liittyykö dokumenttienhallintaan räätälöintitarpeita yleensä? Jos liittyy, niin millaisia nämä yleensä ovat? Kerro esimerkkejä.

Perttu: "SharePointin dokumenttienhallinnan perustoiminnallisuudet kattavat erittäin monet käyttötapaukset sellaisenaan, kunhan kirjastot ja dokumenttityypit (sisältölajit) on konfiguroitu asiaankuuluvasti. Suosimme yleensä sisältölajien generointia koodista käsin, sillä näin monet jälkikäteen tehtävät muutokset ovat huomattavasti helpompia ja erityisesti samojen asioiden asentaminen useaan ympäristöön (testi & tuotanto) onnistuu sujuvasti ja mahdollisimman pienillä ihmisen tekemillä virheillä. Joku saattaa pitää tätäkin "räätälöintinä", vaikka itseasiassa teemme konfiguroinnit vain koodin kautta ja sama asia onnistuu myös käyttöliittymän kautta naksutellen.

Tyypillisenä perusdokumenttienhallintaan liittyvänä räätälöintinä voisi pitää dokumenttien prosessoinnin ja käsittelyn automaation lisäämistä. Vakiomallisilla kommentointi- ja hyväksyntätyönkuluilla päästään vain tiettyyn pisteeseen, ja jos halutaan esimerkiksi syvempää asianhallintatyyppistä toiminnallisuutta tarvitaan tätä varten monesti myös jotain lisätoiminnallisuuksia. Tyypillisesti lisätoiminnallisuudet ovat nimenomaan työnkulkuja tai yhden toiminnallisuuden sisältäviä painikkeita, esimerkiksi dokumenttien julkaisemiseksi tiettyyn toiseen paikkaan (esim. työtilat --> intranetin kansiot).

Metatietojen automaattinen käsittely on myös erittäin haluttua, sillä loppukäyttäjän vaivaa halutaan säästää samalla kuitenkin mahdollisimman paljon tietoja dokumenteista keräten. Tiedot voidaan tuoda esimerkiksi toisista SharePointin listoista tai vaikkapa työtilan metatiedoista. Myös arkistointi on osa-alue, joka helposti vaatii räätälöintejä. Tätä organisaatiot toteuttavat nykyisin vielä kovin harvoin, sillä dokumenttien elinkaarenhallinnan alkupääkin tuntuu olevan usein riittävän suurissa haasteissa, jolloin arkistoa ei oikein edes vielä kannata pohtia.

SharePoint 2010:n mukana tulleet dokumentin ID, dokumenttisetti (Document Set), arkistotoiminnallisuuksien parannukset ja taksonomia-toiminnallisuudet ovat omalta osaltaan myös vähentäneet räätälöintitarpeita, joten odotankin erittäin suurella mielenkiinnolla mitä parannuksia seuraava versio vielä tuo tullessaan."

Santtu: "Perttu jo varsin hyvin kuvasikin tyypillisiä "kevyempiä" räätälöintejä. Raskaammat räätälöinnit dokumenttienhallinnan saralla liittyvät usein pitkäaikaisarkistointiin. SharePointin rooli tyypillisissä dokumenttienhallintaratkaisuissa on toimia aktiiviarkistona ja dokumentin aktiivisen käytön loputtua, se siirtyy osana elinkaartaan pitkäaikaisarkistoon. Pitkäaikaisarkistot ovat usein erillisiä järjestelmiä, joihin rakennetaan tarvittava integraatiomekanismi metatietojen ja itse asiakirjan säilyttämiseksi.

Toinen melko tyypillinen ja kohtuullisen työläs räätälöintitarve on metatietojen linkittäminen johonkin ulkoiseen järjestelmään, kuten toiminnanohjaus- tai asiakkuudenhallintajärjestelmään. Tällöin metatietokentät hakevat arvonsa suoraan taustajärjestelmästä, jolloin luokittelua ei tarvitse kahdentaa SharePointissa, vaan voidaan käyttää masterdata -lähteen järjestelmää, joka vastaa kyseisestä metatiedosta ja sen tuottamisesta. Tällaiset integraatiot perustuvat usein Business Connectivity Services -toiminnallisuuden varaan."

Artikkelisarjan edelliset jutut:

SharePointin räätälöinti käytännössä
SharePointin räätälöinti kuumentaa tunteita

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

http://www.facebook.com/meteoriitti

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Perttu Marttila (LinkedIn)
Santtu Salminen (LinkedIn)

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

SharePoint 2010
Valo, valmis intranet-ratkaisu
Toimitusprojektit
Auditoinnit

Vapolle konsernilaajuinen SharePoint-intranet Sinisen Meteoriitin toteuttamana

Super Administrator — Mon, 16 Apr 2012 15:11:36 GMT

Sininen Meteoriitti toimitti Vapo-konsernille SharePoint 2010 -pohjaisen intranet-palvelun.

Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta: Vapo Biopolttoaineet, Vapo Biolämpö, Vapo Puutuotteet ja Vapo Ympäristö. Vapo-konserni on moderni yli tuhat henkilöä työllistävä asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa bioenergiaa sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja asiakkailleen.

"Vapon keskeinen tavoite intranet-projektille oli parantaa ja laajentaa sisäistä viestintää nykyaikaisten teknisten ratkaisujen tukemana. Suurimpana haasteena nähtiin konsernin toimiminen usealla kielialueella, mutta samalla palvelun rakentaminen niin että se puhuttelee myös paikallisesti, eikä sen ylläpito vaadi merkittävää lisätyötä. Muita keskeisiä ajureita projektille olivat kattavan haun kautta valtavan tietämyspankkimme ottaminen tehokkaaseen käyttöön.”, kertoo Vapon projektipäällikkö Mikko Miekkoniemi.

Sininen Meteoriitti tarttui Vapon esittämään haasteeseen ja toimitti Vapolle tiiviissä aikataulussa SharePoint 2010 ja FAST-pohjaisen intranet-palvelun, joka otettiin käyttöön pääosassa konsernia heti julkaisupäivästä alkaen.

”Päädyimme Siniseen Meteoriittiin heidän kokonaisvaltaisen, mutta kuitenkin erikoistuneen lähestymistapansa vuoksi. Lisäksi painotimme kokemukseen perustuvaa, sparraavaa ja itsenäistä otetta. Projektipäällikkönä koen heidän lunastaneen odotukset kiitettävästi”, kertoo Miekkoniemi.

Vapon intranet-kokonaisprojekti on jaettu useampaan kehitysvaiheeseen, josta nyt rakennettu ensimmäinen vaihe parantaa tiedon ja henkilöiden löydettävyyttä sekä tuo käyttöön monipuoliset toiminnot uutisointiin ja viestintään. Intranet-projekti käynnistyi syksyllä 2011 vision koostamisella ja palvelun ensimmäisen vaiheen määrittelyn tarkennuksella. Tämän jälkeen edettiin tekniseen toteutusprojektiin, joka vietiin läpi talven 2011-2012 aikana. Uuden intranetin ensimmäisen kehitysvaiheen käyttöönotto tapahtui kevättalvella 2012.

”Halusimme myös ottaa toisen tukijalan IBM Lotus Notes -arkkitehtuurin rinnalle. Tällä polulla olemme vasta alkutaipaleella, mutta seuraavien vaiheiden myötä tarkoituksemme on päästä vuoden 2014 aikana ryhmätyöskentelyn ja dokumentinhallinnan kanssa tilanteeseen, jossa ne pääasiassa tapahtuvat SharePoint-alustalla.”, Miekkoniemi tarkentaa.

”Erityisen kiinnostavaa projektissa oli Vapon jo olemassa olevien järjestelmien, kuten Notes-kantojen, liittäminen FAST-pohjaiseen intranet-hakuun sekä toisaalta monikielituen rakentaminen intranetin uutistointitoiminnallisuuksiin. Toki projektin tiivis tavoiteaikataulu asetti haasteensa, mutta aikataulussa kuitenkin pysyttiin hyvin toimivan yhteistyön ja selkeän projektimallin avulla.”, kertoo Sinisen Meteoriitin tuotantopäällikkö Jarmo Kuusinen.

Lisätietoja:
Jarmo Kuusinen, tuotantopäällikkö, Sininen Meteoriitti Oy, jarmo.kuusinen@meteoriitti.com , 0400 589 347

Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka vastuullisella tavalla tuottaa energiaa turpeesta, puupolttoaineista ja peltobiomassasta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta: Vapo Biopolttoaineet, Vapo Biolämpö, Vapo Puutuotteet ja Vapo Ympäristö. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 719,5 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on noin 1300 henkilöä.

Sininen Meteoriitti on verkkopalvelujen ja tietotyön asiantuntija. Suunnittelemme ja toteutamme verkkoon www-palveluja ja järjestelmiä, jotka tukevat asiakkaan liiketoimintaa ja ovat käyttäjilleen hyödyllisiä, tarkoituksenmukaisia ja käyttäjäystävällisiä. Tavoitteenamme on olla Suomen paras SharePoint-osaaja. Vuonna 2001 perustettu Sininen Meteoriitti työllistää lähes 100 IT- ja viestintäalan ammattilaista.

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista:

Kiinnostuitko? Kysy lisää!

Pekka Walkama: Euroopan paras ty�el�m� vuonna 2020

Toimitus — Fri, 23 Mar 2012 06:19:22 GMT

Tekes valmistelee ohjelmaa, jonka visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Ylivertaisen hyvä työelämä ja työyhteisöjen kyky tuottaa innovaatioita ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä Suomelle. Tekesin tavoitteena on, että Euroopan paras työelämä kompensoisi Suomen kilpailuaseman menetystä epäedullisemmaksi kääntyvän huoltosuhteen vuoksi.

Osallistun itse työpajatyöskentelyyn Tekesin ohjelman puitteissa ja se innoitti kirjoittamaan ajatuksia tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeistä asioista. Tarkastelen aihepiiriä lähinnä tietotyön toimintatapojen, järjestelmien ja johtamisen näkövinkkelistä, jotka näen keskeisiksi välineiksi matkalla kohti parasta työelämää.

Euroopan tai maailman paras työelämä on maali, joka liikkuu kovaa vauhtia kehityksen ja uusien innovaatioiden myötä. Tämän päivän paras työelämä ei välttämättä ole paras enää huomenna. Siksi myös parasta työelämää tavoittelevien organisaatioiden on oltava jatkuvassa kehitys- ja muutostilassa.

Kehittyvä työ kehittyvässä työyhteisössä

Jotta luodaan mahdollisimman tehokkaat puitteet jatkuvalle kehittämiselle, on koko organisaation voimavarat valjastettava työskentelytapojen ja innovaatioiden kehittämiseen. Johdon tehtävä on asettaa tavoitteet ja reunaehdot sekä viestiä ne kristallinkirkkaasti kaikille sidosryhmille. Avoin keskusteleva yrityskulttuuri ja kommunikointia tukevat teknologiset ratkaisut luovat hedelmällisen maaston uusien ideoiden syntymiselle.

Englanninkielen sana ”serendipity” tarkoittaa onnellista sattumaa, jonka vallitsevat olosuhteet mahdollistavat. Monipuolinen ja avoin kanssakäyminen edesauttaa innovaatioiden syntymistä onnellisten sattumien kautta. Kanssakäyminen voi tarkoittaa fyysisiä kohtaamisia mutta enenevässä määrin myös virtuaalisia. Erityisesti suurissa organisaatioissa on mahdotonta saada kaikkia ihmisiä fyysisesti samaan tilaan.

Ei myöskään riitä, että vain insinöörit keskustelevat keskenään, koska todelliset innovaatiot ovat usein poikkitieteellisiä. Joskus niiden synnyttämiseen tarvitaan myös ulkoisia sidosryhmiä ja tehokkaita viestintätapoja organisaatiorajojen yli.

Yrityksen sisäinen sosiaalinen media, sähköiset työtilat ja pikaviestintään tarkoitetut ratkaisut mahdollistavat avoimen viestinnän teknisesti. Vielä tärkeämpää on luoda tavoitetta tukevat toimintatavat ja kulttuuri organisaation sisälle.

Paremmat reseptit

Suomen kokonaistuottavuuden kasvuun ei riitä vain työtuntien määrän lisääminen - siinä kilpailussa emme pärjää globaalisti. Työtä on tehtävä tehokkaammin uusilla toimintatavoilla ja työvälineillä - paremmilla resepteillä!

Tietotyö on toimintatapojen ja tekniikan muodostama kokonaisuus. Jokainen tietotyöläinen on valjastettava toiminnan kehittämiseen. Työntekijälle on annettava oikeus vaikuttaa työskentelytapoihin ja toisaalta velvollisuus parantaa niitä. Johto asettaa tavoitteet ja vastaa edellytysten luomisesta tuottavalle tietotyölle.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Tekes
Mitä on tietotyö?

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

Esitutkimus ja strateginen suunnittelu
Vaatimusmäärittelyt
Koulutuspalvelut
Käyttöliittymäsuunnittelu ja käytettävyys
SharePoint 2010

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

N�k�kulma: SharePointin r��t�l�inti k�yt�nn�ss�

Super Administrator — Wed, 21 Mar 2012 16:20:22 GMT

SharePoint-projekteja tehdään monenlaisia. Toiset ottavat käyttöön nopeassa projektissa vain pienen osakokonaisuuden. Toiset käyttävät puoli vuotta pelkkään määrittelyyn ja vuoden toteutukseen. Näiden ääripäiden väliin jää monenlaisia projekteja. Nyt Meteoriitti.comin artikkelisarjassa tentattavina ovat Meteoriitin arkkitehdit Tomi Tavela ja Jarno Leikas. Leikkimielisen kaksintaistelun hengessä kumpikin pääsee kertomaan miten he määrittelevät räätälöinnin ja mitä asiakkaiden kannattaa tästä hankalasta asiasta ymmärtää.

Millaisia SharePoint-projekteja olet ollut urallasi
tekemässä? Ovatko projektit muuttuneet viime vuosina?

Tomi: "Projektit ovat pysyneet mielestäni kutakuinkin samanlaisina: intraa, extraa ja internettiä, uusimpana tulokkaana ovat mobiilisaitit.

Arkkitehtien vinkit asiakkaille:

Perehdy tuotteeseen. Päätä räätälöinnistä vasta kun ymmärrät itsekin mihin tuote pystyy suoraan paketista ja mihin ei.
Pilotoi rohkeasti, mutta muista että pilottiratkaisu ei välttämättä monistu koko organisaatioon ilman räätälöintityötä.
Älä pelkää liikaa pieniä räätälöintejä. Ne ovat realiteetti SharePointin kanssa nyt ja jatkossa.

Suurin muutos on tapahtunut ratkaisujen määrittelyssä ja toteutuksessa. Vuosien varrella alusta on kehittynyt ja olemme oppineet ymmärtämään ja hyödyntämään paremmin SharePointin omia toiminnallisuuksia. Lähes poikkeuksetta nykyisin projekteissa on lähtökohtana suoraan paketista löytyvien toiminnallisuuksien hyödyntäminen ja räätälöityjen ratkaisujen minimoiminen."

Jarno: "SharePoint on tullut tutuksi sekä tavanomaisemmissa käyttötarkoituksissa, että vähän epätyypillisemmissäkin tarkoituksissa. Tyypillisiä ovat olleet erilaiset viestinnälliset intrat ja internet-palvelut, työtilat, dokumentinhallinta ja kevyet sovellukset. Lisäksi toki SharePoint integroituna asiakkuudenhallintaan ja muihin taustajärjestelmiin tulee aika-ajoin vastaan.

Viiden vuoden aikana kun olen SharePointin kanssa touhunnut, SharePointin rooli on mielestäni selkiytynyt kentällä. MOSS 2007:n tullessa ulos ei ollut aina täysin selvää mihin SharePoint istuu parhaiten ja MOSS:lle kaavailtiin toisinaan rooleja joihin sitä ei ollut tarkoitettu. Nykyisin keskeiset vahvuusalueet ovat kuitenkin alalla hyvin tiedossa ja rajattu, mutta samalla kaikkia mahdollisuuksia ei ehkä käytetä nykyisin täysimääräisesti hyväksi."

Mihin SharePoint mielestäsi sopii ns. "suoraan paketista"?

Tomi: "Intrat ja extrat ovat ihan ehdottomasti SharePointin pelikenttä. Yleensäkin kun saa toteutettua määriteltyjä toiminnallisuuksia mahdolisimman keveästi hyödyntäen SharePointtia itsessään, tuntee että projekti on oikeilla raiteilla."

Jarno: "Valmiina paketista SharePoint on vahvimmillaan viestinnällisessä intranet-käytössä, tiimityön tuessa, ja dokumentinhallinnassa dokumentin elinkaaren alkuvaiheessa. Myös BI-puolelle voidaan tehdä mielekkäästi kevyitä ratkaisuja. SharePointilla voi tehdä tällä tavoin hyvin paljon, mutta tyypillistä "suoraan paketista" -ratkaisuille on kuitenkin, että niissä käyttäjä tekee jonkin verran enemmän manuaalityötä."

Voiko SharePointtia "venyttää" mielestäsi konfiguroinnilla ja asetuksien säätämisellä? Venyykö SharePoint?

Tomi: "SharePoint venyy, mutta ei pauku. Sitä voi siis venyttää, mutta venytyksellä on rajansa. Jos seinä tulee vastaan, niin kiertoteitä ei ole. Tämä vaikeuttaa venyttämistä, koska kovan työn lopussa voidaan joutua toteamaan, että loppuun asti ei päästä.

Toinen SharePointin haaste venytyksessä on, että vaikka nokkela SharePoint-konsultti olisi saanut aikaiseksi hienon työkalun, niin sen työkalun monistaminen jonnekin toisaalle vaatii saman, työlään naksuttelun. Tämäkin malli taas voi olla hyvin kallis, ja erittäin vaikea ylläpitää. "

Jarno: "Kyllä venyy (ja osaamattomissa käsissä paukkuu). Ilman varsinaista räätälöintiä päästään pitkällekin, mutta kunnianhimoisempi hanke vaatii jo voimallisempien työkalujen käyttöönottoa ja enemmän osaamista. Esimerkiksi SharePoint Designer mahdollistaa monella osa-alueella varsin kehittyneiden ratkaisujen tekemisen ainakin ilman
tekstieditorin käyttöä.

Tosin kannattaa huomioida myös Tomin korostama asia, että käytännössä pelkkään käyttöliittymän kautta ja/tai SharePoint Designerilla tehtävään konfigurointiin liittyy paljon ongelmia mm. ratkaisujen toistettavan asennettavuuden kannalta."

Missä venyttämisen rajat menevät? Milloin astutaan mielestäsi räätälöinnin puolelle?

Jarno: "Raja menee jossakin siinä alueella, missä homma ei enää onnistu edes teoriassa käyttöliittymästä käsin. Monimutkaisemmaksi asian tekee se, että mikä tahansa konfiguroitavissa oleva tuotos (sisältölaji yms.) on useimmiten järkevää paketoida Visual Studiolla solution-paketiksi. Näissä paketeissa viedään siis usein ihan samoja asioita jotka voitaisiin tehdä suoraan ympäristöön. Joku voi kokea tämänkin räätälöinniksi, koska edes tehokäyttäjä ei näitä pysty tekemään.

Mielestäni räätälöinnin välttäminen (sen hyvistä puolista huolimatta) ei kuitenkaan ole itseisarvo. Toki räätälöinnillä pyritään alentamaan kustannuksia ja helpottamaan esim. migraatiotyötä alustan versiosta toiseen, mutta usein tulee vastaan tilanteita, missä kokonaisuuden kannalta pieni räätälityö on jopa helpompi, kuin liiaksi viritelty
valmistoiminto.

Konkreettisia räätälöintiä vaativia tilanteita ovat yleensä sivustokokoelmien yli tapahtuva sisällön käsittely, ja erilaiset
toimintojen työnkulkujen automatisoinnit. Jälkimmäisessa tapauksessa ollaan toki usein alueella, jossa tarvitaan tarkkaa tilannekohtaista harkintaa ja kokemusta."

Tomi: "Jarnon määritelmä rajan ylityksestä on osuva. Itselleni nousevat ensimmäisenä mieleen Sharepointin automatisointi ja ulkoasut. Esimerkiksi ihan perinteisen julkaisusivustomallin luominen ja sivupohja omilla metadatoilla vaativat räätälöintiä. Räätälöinnin raja on siis hyvin helppo ylittää.

Konkreettinen käytännön esimerkki on alatunnisteen (ns. footer) lisääminen jokaiselle sivulle. Se käytännössä vaatii suoraan paketista otetun perustyylisivun muokkaamista, ja sitä taas kun ei suositella tehtäväksi, niin astuu kuvioon räätälöinti. Tällä tavalla asiaa katsottuna voi jopa melkein sanoa, että kaikissa "fiksuissa SharePoint-toteutuksissa" on vähän räätälöintiä mukana."

Mitä askarruttaa sinua SharePointin ja sen räätälöinnin tulevaisuudessa?

Tomi: SharePointin "naksuttelusta" on tulossa pikkuhiljaa samanlainen toimistotyöntekijöiden perustaito kuin Excelin hallinnasta 90-luvulla. Näin ohjelmistoarkkitehdin näkökulmasta tämä kehitys ei ole pelkästään hyvä asia. Kehityksessä on samoja piirteitä kuin monimutkaisten excel-viritelmien synnyssä takavuosina. Nämä "ratkaisut" jäävät helposti yksittäisten työntekijöiden osaamisen varaan ja voivat rikkoutua myös helposti."

Jarno: "Epäilen, että pilviratkaisuissa tullaan painottamaan ainakin lähitulevaisuudessa valmistoimintojen käyttöä räätälikoodin sijaan käytännön syistä. Räätälöinnin välttäminen puolestaan rajoittaa joidenkin asiakaskohtaisten erityistoimintojen toteuttamisen mahdollisuuksia, mikä tulee ottaa huomioon pohdittaessa tehdäänkö ratkaisu pilveen vai perustetaanko oma SharePoint-palvelin."

Artikkelisarjan seuraava juttu:

Esimerkkejä SharePoint-räätälöinneistä intraneteissa

Artikkelisarjan edellinen juttu:

SharePointin räätälöinti kuumentaa tunteita

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

http://www.facebook.com/meteoriitti

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Tomi Tavela (LinkedIn)
Jarno Leikas (LinkedIn)

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

SharePoint 2010
Valo, valmis intranet-ratkaisu
Toimitusprojektit
Auditoinnit

N�k�kulma: SharePointin r��t�l�inti kuumentaa tunteita

Super Administrator — Mon, 12 Mar 2012 10:07:36 GMT

Yksi puheenaihe oli vuonna 2011 ylitse muiden SharePoint-asiakkaiden keskuudessa. Räätälöinnistä puhuttiin paljon, mutta yhteistä oli hämmennys ja jopa ahdistus sen monimuotoisuuden suhteen. Sotatarinoita onkin räätälöinnistä liikenteessä paljon. Meteoriitti.comin toimitus päätti sukeltaa ajankohtaiseen aiheeseen, ja ottaa ensimmäisenä piinapenkkiin myyntijohtaja Jari Pullisen. Sarjan seuraavassa osassa vastausvuorossa ovat Meteoriitin tekniset arkkitehdit.

Käytävillä puhutaan, että asenteet SharePointin räätälöintiä kohtaan ovat koventuneet. Meteoriitin myyntijohtaja Jari Pullinen, allekirjoitatko väitteen?

Jari: Monella SharePointia pidempään hyödyntäneistä organisaatioista on huonoja kokemuksia SharePointin räätälöinnistä. Meille tulevissa tarjouspyynnöissä onkin nykyään monesti linjattu että palvelu halutaan tehdä SharePointin vakio-ominaisuuksilla, tai vähintään niin että räätälöintejä vältetään viimeiseen asti. Tämä on mielestäni erittäin tervetullut kehityssuunta. Onhan järkevää hyödyntää jo tehtyä lisenssi-investointia maksimaalisesti sen sijaan että jokaiseen tarpeeseen koodataan oma ratkaisu. Toimittajankin näkökulmasta räätälöinnit sisältävät aina riskejä, joten on yhteinen etu hyödyntää vakio-ominaisuuksia aina kuin mahdollista.

Myyntijohtajan teesit:

SharePoint tarjoaa vakiona huikeasti ominaisuuksia – käytä niitä!
Älä pelkää räätälöidä jos liiketoimintatarve edellyttää sitä, mutta muista että räätälöinti pitää tehdä fiksusti.
Jos pilvivaihtoehto houkuttaa, selvitä integraatio- ja räätälöintitarpeet aikaisessa vaiheessa.

SharePointia hyödynnetään kuitenkin hyvin moninaisiin käyttötarkoituksiin. Katsoin meidän CRM:stä että meidän viimeisen vuoden halvin SharePoint intranet-käyttöönottoprojekti on maksanut 3 850 € ja kallein 250 000 €. Projektin hinta korreloi varsin hyvin intranet-käyttäjien määrän kanssa.

Isoissa organisaatioissa tarpeet kun ovat laajemmat kuin pienissä. Intranet-puolella haastavia vaatimuksia ovat esimerkkinä vaikkapa kansainvälisten intranetien monikielisyys- ja lokalisointivaatimukset, jotka ovat joskus mahdottomia toteuttaa SharePoint 2010:n vakio-ominaisuuksilla ja vaativat syvällistä suunnittelua ja räätälöintejä. Www-ja extranet-projektit ovat sitten vielä asia erikseen.

Toivonkin että tämän artikkelisarjan kautta pystymme avaamaan erilaisia näkökulmia SharePointin kehittämiseen ja näin helpottaa toimittajien ja asiakkaiden välistä vuoropuhelua projekteissa.

Aiemman SharePoint 2007 -version kohdalla räätälöinti oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Mentiinkö silloin mielestäsi vikaan?

Jari: Suuri osa asiakkaiden huonoista kokemuksista liittyvät nimenomaan MOSS2007 -projekteihin. Pitää muistaa että MOSS2007 oli se versio joka vasta nosti SharePointin suureen suosioon. Näin jälkikäteen lienee reilua sanoa että sekä tuotteen kypsyys että toimittajien osaaminen olivat silloin vielä kovin alhaisella tasolla asiakkaiden odotuksiin nähden.

Mitä uuden SharePoint 2010 version myötä on opittu?

Jari: Tuote itsessään on kehittynyt paljon ja myös vakiintuneiden toimittajien tuoteosaaminen on parantunut. Monella vakiintuneella toimittajalla tekniset perusasiat ovatkin jo niin hyvin hallussa että teknisen osaamisen sijaan toimittajat kilpailevat erikoistumalla. Vinkkinä sopivaa SharePoint-toimittajaa etsivälle asiakkaalle voisi ollakin vertailla eri toimittajien omia SharePointin ympärille rakennettuja konsepteja ja tuotteistuksia. Ne aika usein kertovat toimittajan oman osaamisen kypsyydestä.

Itse olen sitä mieltä että kun puhutaan viestinnällisen intranetin tai työtilojen ympärille rakentuvista palveluista, tulisi nämä tarpeet ratkaista mahdollisimman pitkälle vakio-ominaisuuksilla tai tuotteistetuilla ratkaisuilla. Koska SharePoint 2010 ei vakiona sisällä kovinkaan kehittyneitä toiminnallisuuksia esimerkiksi uutisten ja tiedotteiden julkaisuun ja hallintaan tai työtilojen hallintaan, me olemme Meteoriitissa itse tuotteistaneet omia ratkaisujamme paikkaamaan näihin liittyviä puutteita tuotteessa.

Toisaalta SharePointin käyttöskenaariot ovat paljon laajempia kuin 2007-versiossa. Perinteisen viestinnällisen intranetin ja työtilojen ohella SharePointia hyödynnetään yhä enemmän liiketoimintakohtaisten ratkaisujen alustana. Mitä lähemmäs asiakkaan liiketoimintaa liikutaan, tulevat aina vastaan integraatiot taustajärjestelmiin, ja useammin joudutaan pohtimaan pystytäänkö asiakkaan taustalla oleva liiketoimintatarve täyttämään vakio-ominaisuudella vai vaatiiko se räätälöintiä. Kunhan ROI on kunnossa, en näe mitään syytä miksei räätälöintejä voisi tehdä. Tämän takia en usko että räätälöintitarpeet poistuvat SharePoint-projekteista koskaan.

Muuttaako pilvi asiaa?

Jari: Kyllä ja ei. Kesällä 2011 julkaistu Office 365 mahdollistaa todella nopeat käyttöönottoprojektit kun hyödynnetään puhtaasti vakio-ominaisuuksia. Otimme itse Meteoriitissa esim. SharePoint Online-pohjaisen myynnin työpöydän käyttöön parissa päivässä ja tämä muutaman tuhannen euron investointi on mullistanut meidän myynnin toimintatavat.

Joskus kuitenkin unohdetaan että vaikka pilvi mullistaa tavan toimittaa jatkuvaa palvelua, eivät asiakkaiden moninaiset liiketoimintatarpeet ole hävinneet mihinkään. Pilvessä räätälöinnit ja integroinnit ovat selvästi rajoittuneempia kuin omille palvelimille asennettavassa SharePointissa, joten toimittajan ja asiakkaan tulee yhdessä ymmärtää mitä palveluita pilveen kannattaa tässä vaiheessa viedä.

Missä asioissa haluaisit itse saada lisää ymmärrystä SharePointin räätälöinnin suhteen?

Jari: Suoraa puhetta SharePointista, projekteista, koodaamisen haasteellisuudesta, projektimalleista, käytännön apuja siihen milloin kannattaa räätälöidä ja milloin ei.

Meteoriitti.comin toimitus ottaa Jarin ehdotuksista pallon, ja lähtee jututtamaan Sinisen Meteoriitin asiantuntijoita tästä aiheesta. Lisää juttua on siis tulossa. Stay tuned!

Artikkelisarjan seuraava juttu

SharePointin räätälöinti käytännössä

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

http://www.facebook.com/meteoriitti

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Jari Pullinen (LinkedIn)

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

SharePoint 2010
Valo, valmis intranet-ratkaisu
Toimitusprojektit
Auditoinnit

Pekka Walkama: Tietoty�n johtaminen ja kehitt�minen

Super Administrator — Fri, 02 Mar 2012 05:59:33 GMT

Johtamistaidon Opisto JTO:n Ilkka Kurkela haastatteli Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkamaa tietotyön johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Haastattelu on luettavissa myös Johtamistaidon Opisto JTO:n sivuilta.

	Ilkka: Kerro hieman itsestäsi ja kuvaile Sinisen Meteoriitin toimintaa?
	Pekka: Olen yksi Sininen Meteoriitti Oy:n perustajista ja yrityksen toimitusjohtaja. Sininen Meteoriitti on kymmenvuotias ja noin sata henkeä työllistävä kotimainen kasvuyritys. Perustamisesta lähtien olemme keskittyneet verkkopalveluiden ja tietotyön ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisesti olemme Suomen johtava Microsoft SharePoint-ratkaisujen toimittaja. Tällä hetkellä Sinisellä Meteoriitilla on toimipisteet Helsingissä ja Jyväskylässä. Kehitämme sähköisten ratkaisujen avulla yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja työn sujuvuuden kautta työhyvinvointia. Tavoitteemme on olla Suomen paras tietotyön ratkaisujen osaaja. Teknisen osaamisen lisäksi pyrimme saavuttamaan päämäärämme kiinnittämällä erityistä huomiota järjestelmien käytettävyyteen ja tietotyön toimintapojen sujuvuuteen.
	Ilkka: Mikä on ajankohtaisinta tietotyön johtamisessa juuri nyt?
	Pekka: Tietotyötä esiintyy laajasti kaikilla liike-elämän aloilla. Kaikkialla tuotetaan, kulutetaan ja haetaan tietoa. Tiedon määrä lisääntyy koko ajan ja sitä käsitellään laajemmissa verkostoissa. Tästä syystä myös tietotyön tehostaminen on kriittisessä roolissa kansakuntamme kokonaistuottavuuden nostamisessa. Organisaatiotasolla oikeiden kehityshankkeiden valinta ja kehityskohteiden priorisointi on tärkeää. Tietotyön prosessien ja kehityshankkeiden onnistumisen mittaroinnin merkitys on kasvanut. Yritysten viestinnälliset intranetit alkavat olla välttämättömyyshyödyke kuten puhelin tai sähköposti. Intranetit muuttuvat sähköisiksi työpöydiksi, kun niihin sisällytetään ominaisuuksia, joilla suoritetaan yrityksen ydinprosesseihin kuuluvia tehtäviä. Tietotyötä tehostavia sähköisen työpöydän ominaisuuksia ovat esimerkiksi prosessityötilat ja työnkulut. Suoraan tietotyön prosesseihin liittyvien investointien ja tehostamisen mittarointi euroissa on itse asiassa usein yksiselitteisempää, kuin jokseenkin abstraktien viestinnällisten tai kommunikointiin liittyvien arvojen. Tällöin puhutaan rajatuista tehtävistä, joiden suoritusaika ja muut kulut voidaan mitata ennen ja jälkeen. Myös työn luonne on muuttunut vuosien saatossa. Asioiden käsittelyyn osallistuvat ihmiset eivät esimerkiksi ole enää välttämättä fyysisesti läsnä samassa tilassa. Keskustelua käydään sähköisissä työtiloissa ja yhä enemmän myös yhdessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Työn laajetessa organisaatiorajojen yli tarvitaan sähköisiä työvälineitä tehostamaan yhteistyötä. Uudet tekniset mahdollisuudet asettavat uusia vaatimuksia myös tietotyön johtamiselle.
	Ilkka: Mitkä ovat asiakkaidenne suurimmat haasteet?
	Pekka: Kun prosessien eri vaiheisiin liittyy sekä tietojärjestelmiä että niiden käyttämisen toimintatapoja, on usein haastavaa osoittaa, kumpaa pitäisi muuttaa tehokkuuden nostamiseksi – tyypillisesti molempia. Tämä tuo uuden ulottuvuuden järjestelmäuudistusten suunnitteluun ja toteutukseen. Helposti ajaudutaan pallottelemaan asioita ja vastuita IT-osaston ja liiketoimintojen välillä. Järjestelmäinvestoinneista ei saada täyttä hyötyä irti, jos toimintatapojen ja järjestelmien kehittämistä ei suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Pelkät tekniset välineet eivät ratkaise organisaatioiden ongelmia. Syntyy korkeintaan tehostettu kaaos, kun otetaan käyttöön tehokkaat kommunikointivälineet mutta ei sovita, miten niitä käytetään. Teknisten välineiden vaikutus jää vähäiseksi, jos organisaatiokulttuuri ei tue uudenlaista, usein organisaatiorajat ylittävää tiedonjakoa. Me pyrimme auttamaan asiakaskuntaamme toimintatapojen ja sääntöjen luomisessa sille, miten eri sähköisiä välineitä hyödynnetään. Myös yksilötason jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeinen asia, johon pitää kiinnittää enemmän huomiota organisaatioiden tehokkuusvaatimusten kasvaessa. Tämä korostuu, kun työssäkäyvän väestön määrä tulevaisuudessa pienenee. Työn tehostamiselle on asetettava laadulliset kriteerit myös työn sujuvuuden näkökulmasta. Huomioimalla järjestelmien käytettävyys kehityshankkeiden tavoitteissa, parannetaan myös niiden käyttäjäkunnan työhyvinvointia.
	Ilkka: Nyrkkisääntösi tietotyön johtamiseen?
	Pekka: Tietotyö on toimintatapojen ja tekniikan muodostama kokonaisuus. Jokainen tietotyöläinen on valjastettava toiminnan kehittämiseen. Työntekijälle on annettava oikeus vaikuttaa työskentelytapoihin ja toisaalta velvollisuus parantaa niitä. Johto asettaa tavoitteet ja vastaa edellytysten luomisesta tuottavalle tietotyölle.

Sininen Meteoriitti ja Johtamistaidon Opisto JTO

Sinisen Meteoriitin organisaatiotarina esitellään Johtamistaidon Opisto JTO:n tutkimusjohtaja Pauli Juutin tuoreessa kirjassa Menestystarinoita. Kirja pohjautuu tutkimukseen, jossa kartoitettiin 44 suomalaisen menestyvän organisaation toimintatapoja. Pekka Walkama on ollut luennoitsijana Johtamistaidon Opisto JTO:n Henkilöstöjohtamisen foorumissa sekä vierailevana kirjoittajana Pirkko-Liisa Vesterinen ja Marjaana Suutarisen kirjassa Y-sukupolvi työ(elämä)ssä.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Pekka Walkama (LinkedIn)
Ilkka Kurkela (LinkedIn)
Johtamistaidon Opisto
Mitä on tietotyö?

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

Esitutkimus ja strateginen suunnittelu
Vaatimusmäärittelyt
Koulutuspalvelut
Käyttöliittymäsuunnittelu ja käytettävyys
SharePoint 2010

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Inkeri Korhonen Sinisen Meteoriitin konsulttitiimin vet�j�ksi

Super Administrator — Thu, 23 Feb 2012 15:00:38 GMT

Sinisen Meteoriitin johtavaksi konsultiksi on nimitetty VTM Inkeri Korhonen, joka siirtyy uuteen tehtäväänsä Tiedon Digital Business Consulting – yksiköstä. Korhonen on aiemmin työskennellyt konseptisuunnittelijana, konsulttina ja käsikirjoittajana Satama Interactivessa, Grey Direct & Digitalissa ja FWD Helsingissä. Sinisessä Meteoriitissa Korhonen toimii konsulttitiimin vetäjänä osallistuen myös suunnittelutyöhön.

”Sinisessä Meteoriitissä minut vakuutti ketterä toimintatapa, verkkopalvelutoteutukset ja osaamisen taso. Työssäni pyrin hyödyntämään laajasti kokemustani sähköisten palveluiden, esimerkiksi oppimisratkaisuiden ja asiointipalveluiden, suunnitteluhankkeissa. Mielestäni Sinisen Meteoriitilla on erinomaiset valmiudet kehittää tietotyön ratkaisuja ja verkkopalveluja käyttäjälähtöisesti. On kiinnostavaa nähdä, mitä vuosi tuo tullessaan.”

Sininen Meteoriitti on verkkopalveluiden ja tietotyön asiantuntija. Yritys suunnittelee ja toteuttaa liiketoimintaa tukevia ja käyttäjäystävällisiä palveluja sekä järjestelmiä verkkoon. Perustamisvuodestaan 2001 lähtien kotimainen kasvuyritys on ollut edelläkävijä uusimpien Microsoft-teknologioiden hyödyntämisessä. Keihäänkärkiosaamista yrityksellä on erityisesti SharePoint-ratkaisujen toimittajana. Sininen Meteoriitti on Suomen yhdenneksitoista paras työpaikka ja Microsoftin korkeimman kultatason kumppani.

Lisätietoja:
Sami Kalanen, liiketoimintajohtaja, Sininen Meteoriitti Oy, p. 050 307 4044.

Ketteryys haltuun: Miten ostan ketteri� IT-projekteja?

Super Administrator — Mon, 20 Feb 2012 10:26:11 GMT

Ketteryys haltuun -artikkelisarjassa julkaistut muut osat:
Osa 1: Ketterän kehityksen yleiset periaatteet
Osa 2: Yleisimmät ketterät käytännöt
Osa 3: Scrum pähkinänkuoressa

Ketteryys haltuun -artikkelisarjassa kerrotaan ketterän kehittämisen periaatteista ja käytännön menetelmistä. Ketterä kehittäminen on kerännyt yhä enemmän huomiota, mutta ilmiö ei ole lainkaan yksiselitteinen eikä ketterän kehittämisen soveltaminen käytännössä ole aina yksinkertaista. Tämän artikkelisarjan tavoitteena on avata peruskäsitteitä ja auttaa ymmärtämään mitä ketteryys ohjelmistokehityksessä tarkoittaa.

Sarjan neljännessä osassa tarkastellaan ketterien it-projektien ostamista.

Voiko ketterän projektin ostaa kiinteällä hinnalla?

Tyypillisin kysymys ketterien projektien ostamisesta on, että voiko ketterän projektin ostaa kiinteällä hinnalla? Lyhyt vastaus kysymykseen on: Kyllä voi, mutta toimituksen sisältämiä ominaisuuksia ei voi ennakkoon lukita. Ketterän kehittämisen periaatteista puhuttaessa onkin aina suositeltavaa käydä myös läpi ketteryyden tuomat muutokset projektien ostamiseen.

Kaikkea ei voi saada – vaikka haluaisi.

Ketterän kehityksen kirjallisuudessa keskustellaan onneksi varsin paljon myös projektien ostamisesta. Usein perinteistä kolmen kulman mallia (hinta, laajuus, aikataulu) laajennetaan vielä neljännellä kulmalla, eli laadulla.

Asiakkaan tulisi siis projektin valmistelussa miettiä, että mitkä neljästä kulmasta ovat kaikkein tärkeimpiä omassa projektissa: 1) hinta, 2) laajuus, 3) aikataulu vai 4) laatu. Kaikkia neljää kun ei voi saada samassa projektissa. Käytännössä erilaiset yhdistelmät ovat myös vaikeampia toteuttaa kuin toiset. Esimerkiksi laajuuden ja aikataulun lukitseminen on yhdistelmä, joka harvoin käytännössä onnistuu, koska ohjelmistokehitys ei nopeudu aina samassa suhteessa vaikka tiimiin lisättäisiinkin uusia jäseniä (esim. kolmen hengen tiimi voi tuottaa laadukasta koodia lähes yhtä nopeasti kuin seitsemän hengen tiimi).

Yksi ketterien menetelmien takana oleva väitehän on, että kun kolme perinteistä kulmaa on yritetty kiinnittää (hinta, laajuus, aikataulu), niin riskinä on aina laadun joustaminen. Käytännössä tällä tarkoitetaan täysin kiinteähintaisia projekteja joille on asetettu tiukka aikataulu ja kuvattu tarkasti toimitettavat asiat. Tällöin valitettavaa realismia on, että sovelluskehittäjät pakotetaan tällöin tinkimään testaamisesta, rajoittamaan sovelluksen refaktorointia, tekemään nopeita korjauksia ja yleensäkin menemään siitä mistä aita on matalin – koska paine on kova. Tämän seurauksena tietojärjestelmän käyttökokemus kärsii, ja pahimmillaan myös ylläpitokustannukset kasvavat. Tätä voikin pitää yhtenä it-projektien huonon maineen taustalla olevasta perimmäisestä ongelmasta. Valitettavan usein tämä “kaikkien kulmien kiinnittäminen” liittyy myös perinteiseen vesiputousmalliin jonka mukaan edelleen usein halutaan toimia vaikka käsillä oleva projekti ei välttämättä vesiputousmalliin soveltuisikaan.

Millaisia projektimalleja ketterät menetelmät mahdollistavat?

Moni sanoo ketterien menetelmien soveltuvan ihan mihin vain tilanteeseen, mutta käytännössä useimmat projektit edustavat joko aikatauluvetoista mallia tai ominaisuusvetoista mallia. Tällöin muut asiat ovat alisteisia näille valituille asioille.

Projektimalli 1: Aikataulu edellä.

Ketterät menetelmät mahdollistavat aikataulun lukitsemisen varsin hyvin. Tällöin jos projektilla on selkeä deadline, niin laajuudesta on oltava valmis tinkimään. Tällöin toimintoja toteutetaan alusta saakka tiukasti prioriteettijärjestyksessä. Näin deadlinen koittaessa tekemättä on vain vähemmän tärkeitä toimintoja. Tällöin myös budjetti on helposti ennustettavissa, mutta aivan varmoja ei vain voida olla, että miten paljon ominaisuuksia budjetilla saadaan toteutettua.

Periaatteessa ketterät menetelmät mahdollistavat myös tiukan kustannuskurin, koska prosessi on läpinäkyvä ja ennakkoon asetettuun hintakattoon on helpompaa osua.

Tyypillisesti aikataulun ehdoilla menevät projektit ovat isoja uudistusprojekteja jotka liittyvät johonkin laajempaan tuotelanseeraukseen. Tällöin halutaan olla aivan varmoja siitä, että palvelu julkaistaan tiettynä päivänä ja sen halutaan myös ehdottoman varmasti olevan testattu ja toimiva julkaisuhetkellä. Samalla halutaan usein, että julkaisupäivänä tuotteessa olisi mukana mahdollisimman paljon suunniteltuja ominaisuuksia.

Voisikin jopa sanoa, että ketterät menetelmät sopivat parhaiten tilanteisiin joissa aikataulu on kriittinen. Toiseksi parhaiten ne sopivat tilanteisiin joissa aikataulu ja tietojärjestelmän laatu/sopivuus on tärkeintä.

Projektimalli 2: Ominaisuudet edellä.

Jos taas ominaisuudet ja näiden laatu on erittäin tärkeätä, niin ketterät menetelmät ovat myös hyvin soveltuvia. Erityisen hyvin ketteryys sopiikin projekteihin joissa tietojärjestelmän pitää ehdottomasti täyttää kaikki sille asetetut odotukset – ja täyttää ne vielä erittäin hyvin!

Tällöin kannattaa valmistautua joustamaan aikatauluissa ja hinnassa. Hyvä asia ketterissä menetelmissä on, että tavoitteiden realistisuus selviää nopeammin kuin perinteisissä menetelmissä. Todennäköisesti jo parin kuukauden jälkeen tiedetään, että tullaanko asetettuun aikataulutavoitteeseen osumaan. Samalla myös tiedetään varsin hyvin se, että mikä olisi realistinen aikataulu kun toteutuksen valmiusasteesta on hyvä käsitys. Myös kustannuksien osalta saadaan näin realistinen kuva nopeasti ja tarvittavia korjausliikkeitäkin voidaan vielä tehdä.

Tosin yksi käytännössä havaittuja ketterien menetelmien haasteita on projektiryhmän halu tehdä huippulaatua myös asioissa jotka eivät välttämättä vaatisi sitä. Tämä voi helposti johtaa suuriin kustannuksiin isoissa projekteissa ja siksi tiukoilla aikataulurajoilla työskentely on jopa suositeltavaa monissa ketterissä projekteissa.

Yhteenvetona voisi todeta, että ketterä kehitysmalli on suositeltava silloin kun asiakas pitää erityisen tärkeänä vähintään kahta kohtaa seuraavasta kolmesta kohdasta:

Jatkuva, todellinen tieto projektin tilasta, mikä perustuu todellisiin toiminnallisuuksiin, ei vain raportteihin ja dokumentaatioon.
Lupa muuttaa vaatimuksia ilman lisäkustannuksia! Muistaen kuitenkin, että erilaiset sopimukset mahdollistavat eri määrän joustoa. (Ja vaatimuksien lisäämisestä tietysti aina tulee kustannuksia, kaikissa mahdollisissa projektimalleissa.)
Ehdottoman varmuuden siitä, että kaikkein tärkeimmät toiminnot on toteutettuna ajallaan. (tai ainakin aikaisessa vaiheessa tiedon siitä jos tavoite ei tule onnistumaan)

Moni asiakas on valmis maksamaan näistä asioista ja myös sitoutumaan projektiin vahvemmin kuin mitä perinteisemmissä malleissa. Pelkästään näkyvyys prosessiin ja mahdollisuus todella luottaa aikatauluun ovat asioita, jotka saavat monet asiakkaat opettelemaan uudenlaista tekemisen mallia ja vaatimaan sitä toimittajiltaan.

Toisaalta on edelleen paljon projekteja joissa asiakas haluaa maksaa kiinteän summan rahaa ja odottaa saavansa vastineeksi tietyn paketin toimintoja toimitettuna tietyssä ajassa. Ketterien menetelmien isoin väite onkin, että jälkimmäinen tavoite pitää sisällään paljon riskejä aina kun tehdään asiakaskohtaisia tietojärjestelmiä ja tätä jälkimmäistä “räätälöity tietojärjestelmä pakettitoimituksena” -mallia ei tulisi ehkä käyttää missään tilanteissa! Tämä on toki kärjistys, mutta se kertoo paljon siitä millaisia kokemuksia ja ajattelua on ketterien menetelmien kehityksen taustalla.

“Hyvän diilin” tekeminen on vaikeampaa ostajalle

Ammattiostajan näkökulmasta ketterät menetelmät ovat kovin erilainen peto käsiteltäväksi kuin perinteinen kiinteähintainen paketti jossa lukitaan aikataulu, hinta ja laajuus. Kiinteähintaisen paketin vaatiminen epäilemättä mahdollistaa “hyvän diilin” tekemisen IT-toimittajan kanssa, jolloin mahdollisista virhearvioista vastuun kantaa IT-toimittaja. Tällaisessa ostamismallissa potentiaaliset riskit ovat kuitenkin aina merkittäviä myös asiakkaan kannalta. Jos kaikista sovituista asioista pidetään tiukasti kiinni, niin riskinä on, että IT-toimittajan on pakko joustaa laadussa (kun ohjelmistokehitystä ei esimerkiksi tekijöiden lisäämisellä voi kovin helposti nopeuttaa).

Alan kauhutarinoissa asiakas haluaa vain hyvän diilin ja IT-toimittaja haluaa tehdä kannattavan projektin – mutta kukaan ei oikeastaan ole kiinnostunut siitä ratkaiseeko toimitettava tietojärjestelmä asiakkaan ongelman. Ketterien menetelmien avulla huomio saadaan kiinnitettyä molemminpuolin siihen millaista tietojärjestelmää ollaan tekemässä. Kääntöpuolena on, että ammattiostajan näkökulmasta “hyvän diilin” tekeminen vaikeutuu.

Ammattiostajan huomion tulisikin ketterien projektien kohdalla kiinnittyä “paketin” sijasta tiimin osaamiseen, toimittajatahon toimintaprosesseihin ja sopimuksen joustavuustekijöihin. Usein ketterien projektien ostamisessa yhdistellään tuntilaskutusta ja tavoitehintamalleja. Esimerkiksi projektin alkuvaihe voidaan tehdä tuntilaskutuksella, mutta alkuvaiheen jälkeen voidaan siirtyä tavoitehintamalliin. Joskus myös kiinteähintaisia paketointeja käytetään. Myös tuntihinnoista on mahdollista neuvotella etenkin isommissa projekteissa, koska toimittajalla ei ole kiinteähintaiseen projektiin verrattavia riskejä.

Suositeltavaa luettavaa:

Mistä kaikki alkoi? Manifesto for Agile Software Development
Voiko ketteryyttä soveltaa ottamalla vain rusinat pullasta? Ketteryyden ydin -blogiartikkeli

Artikkeli pohjautuu Sinisen Meteoriitin menetelmäarkkitehti Sami Poimalan tuottamiin koulutusmateriaaleihin ja artikkeleihin. Artikkelin on julkaistuun muotoon viimeistellyt ja täydentänyt Sinisen Meteoriitin konsultti Perttu Tolvanen.

Perttu Tolvanen on sisällönhallinnan konsultti. Pertulla on kokemusta laajoista portaaliprojekteista joissa on sovellettu ketterän kehittämisen menetelmiä. Perttu Tolvanen työskentelee Sinisessä Meteoriitissa ja auttaa asiakkaita hankkeistuksessa, vaatimusmäärittelyissä ja teknologiavalinnoissa.

Sami Poimala on kokenut menetelmäarkkitehti ja ohjelmistokehittäjä. Sami on työskennellyt vuosia ketterän kehittämisen parissa Sinisessä Meteoriitissa ja myös kouluttanut paljon esimerkiksi Sinisen Meteoriitin henkilökuntaa ketterän kehittämisen saloihin. Sami Poimala työskentelee nykyisin omassa yrityksessään Offbeat Solutionsissa, jossa hän konsultoi asiakkaita ketterien ohjelmistoprojektien toteutuksessa, erityisesti Microsoft-teknologioiden maailmassa.

Sininen Meteoriitti on SharePoint-toteutuksiin erikoistunut ohjelmistoyritys, jonka projekteissa on hyödynnetty ketteriä menetelmiä jo vuosia.

Vehon verkkopalvelut uudistuivat SharePoint 2010 alustalle Sinisen Meteoriitin siivitt�m�n�

Super Administrator — Tue, 07 Feb 2012 09:02:34 GMT

Sininen Meteoriitti toimitti Veholle julkisen verkkopalvelun osana laajamittaista verkkopalvelukokonaisuuden uudistusprojektia.

Veho-konserni on Suomen johtava autokaupan konserni, joka toimii myös Baltiassa ja Ruotsissa. Veho perustettiin vuonna 1939 Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen. Tänä päivänä konsernilla on useita päämiehiä ja sen liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huoltotoiminnasta.

Vuonna 2010 Veho päätti uudistaa koko verkkopalvelukokonaisuutensa (intranet, extranet, www -sivustot) nykyaikaisilla työkaluilla ja samalla yhtenäistää julkaisualustoja. Intranet ja extranet -uudistuksen päätavoitteena on tehostaa Vehon ja sen kumppaneiden toimintaa ja tiedonvälitystä. Julkisen verkkopalvelun osalta keskeisin tavoite on olla Suomen autoalan liikkeiden käytetyin verkkopalvelu, joka on toimivuudessaan alan kärkijoukossa. SharePoint 2010 - alustan valinta tukee Vehoa tulevaisuuden kestävässä kehityspolussa uusien sähköisten palvelujen kehittämisessä.

Uudistusprojekti käynnistyi tammikuussa 2011 www-sivustojen määrittelyvaiheella, jonka jälkeen edettiin tekniseen toteutusprojektiin. Tämän jälkeen seuraavina tulivat intranetin määrittely- ja toteutusvaihe. Syksyllä 2011 käynnistyi viimeinen projektin vaihe - extranetin määrittely ja tekninen toteutus. Extranetin tekninen toteutusprojekti on nyt loppusuoralla. Uusista palveluista otettiin ensimmäisenä käyttöön julkinen verkkopalvelu syyskuussa 2011. Helmikuussa 2012 on otettu käyttöön uusi intranet ja huhtikuussa 2012 uudistunut extranet -palvelu.

”Julkisen verkkopalvelun uudistamisen tavoitteena oli selkeät ja nykyaikaiset www-sivustot, joissa on huomioitu myös tablettien kosketusnäyttöominaisuudet. Käytettävyytta testasimme kahdessa eri vaiheessa käytettävyystesteillä, jotta saimme asiakkaiden tarpeita ja toiveita huomioitua. Sivustomme ovatkin saaneet positiivista palautetta käyttäjiltä”, toteaa Vehon Digitaalisen markkinoinnin päällikkö Kati Salmi.

”Haastavinta, mutta palkitsevinta oli saada Vehon tavoittelema raikas ja kosketusnäyttömäinen ulkoasu sovitettua SharePointiin mahdollisimman paljon vakiotoiminnallisuuksia mukaillen, säilyttäen helppo ylläpidettävyys. Lopputulokseen olemme todella tyytyväisiä.”, kertoo Sinisen Meteoriitin konsultti Heli Böhm.

Lisätietoja
Teija Auer, Key Account Manager, Sininen Meteoriitti Oy, puh. 0400-860056, teija.auer@meteoriitti.com

Linkit

www.veho.fi
www.vehotrucks.fi

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Kiinnostuitko? Kysy lisää!

Jyv�skyl� Student Tech Clubin Hackathonissa koodataan WP7-sovelluksia

Super Administrator — Mon, 06 Feb 2012 15:55:56 GMT

JySTeC järjestää yhteistyössä Sinisen Meteoriitin ja Jyväskylän yliopiston kanssa Windows Phone Hackathonin 11.2.2012. Tapahtuma on opiskelijoille suunnattu päivän sovelluskehityspaja, jossa tavoitteena on kehittää ideoista toimivia WP7-sovelluksia. Tapahtumassa kootaan ideoijia, graafikoita, projektiliidereitä ja koodareita yhteen tiimeiksi, jotka mentoreiden ohjaamana käyvät joko omien tai yhteistyökumppanien esittämien sovellusideoiden kimppuun. Päivän lopuksi tehdään katsaus päivän tuloksiin ja mietitään, kuinka tuotoksilla voisi lähteä valloittamaan maailmaa.

Tapahtumasta lisää JySTeCin FB-sivulla.

Jyväskylä Student Tech Club (JySTe) on Microsoft Student Partnersin vetämä pääsääntöisesti Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattu teknologiaklubi. Se organisoi tapahtumia, tutustumismatkoja ja erilaisia projekteja informaatioteknologian tiimoilta.

Lisätietoja:
Tuotantopäällikkö Jarmo Kuusinen, jarmo.kuusinen@meteoriitti.com

Sininen Meteoriitti nelj�nnen kerran per�kk�in Suomen parhaiden ty�paikkojen listalla

Super Administrator — Fri, 03 Feb 2012 05:54:56 GMT

Great Place to Work –instituutin tutkimukseen pohjautuva Suomen parhaat työpaikat –lista julkaistiin 2.2.2012. Sininen Meteoriitti valittiin jo neljännen kerran peräkkäin Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon yleisessä sarjassa, jossa tutkitaan 50-500 työntekijän yrityksiä. Sinisen Meteoriitin sijoitus vuonna 2012 on 11, joka on yrityksen historian paras.

”Saavuttamamme pistemäärä tutkimuksessa oli oma ennätyksemme ja iso kiitos siitä kuuluu Meteoriitin mahtavalle ja osaavalle porukalle!", Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama kommentoi.

Parhaiden työpaikkojen valinta pohjautuu henkilöstön kesken tehtyyn tutkimukseen, jossa tarkastellaan mm. työpaikan vuorovaikutussuhteiden, johtamismenetelmien ja yhteistyön toimivuutta.

Pekka Walkama: Miten ty�hyvinvointi liittyy j�rjestelm�uudistuksiin?

Toimitus — Mon, 30 Jan 2012 07:42:35 GMT

Suomen työssäkäyvän väestön määrän ennusteet lähivuosikymmenille povaavat maailmaa, jossa samat asiat kuin nyt on saatava tehdyksi aiempaa pienemmällä määrällä ihmisiä. Yhtä selvää on, että investoinnit toimiviin tietojärjestelmiin ja prosesseihin auttavat selviämään tulevaisuuden haasteista. Työn tehostaminen on kuitenkin muodostunut jo kirosanaksi esimerkiksi monissa julkishallinnon organisaatiossa. Tuottavuuden parantaminen mielletään usein synonyymiksi tehokkuuden ottamiselle irti ihmisten selkänahoista.

Mutta miksi näin on – miksei työvälineiden ja toimintatapojen modernisointi ole vain ja ainoastaan positiivinen asia?

Syynä on pitkälti se, että työn sujuvuudelle ei käytännössä useinkaan anneta sijaa hankkeiden onnistumisen mittaroinnissa. Projekti on onnistunut jos se saadaan budjetissa ja aikataulussa läpi. Usein työn ja järjestelmien tehostamiselle ei aseteta laadullisia kriteerejä työn sujuvuuden näkökulmasta.

Työssä jaksamisesta huolehtiminen toki on arvo sinällään mutta tässä yhteydessä katson asiaa puhtaasti taloudellisten arvojen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Isotkin investoinnit järjestelmiä uudistettaessa menevät hukkaan jos niiden käytettävyyttä ei varmisteta. Tehokkuuden kasvaminen on organisaatiotason suure ja tietotyötä tekevissä organisaatioissa sen yhtenä ilmentymänä yksilötasolla on työhyvinvointi. Tietotyön tuottavuuden kasvattaminen ei ole mahdollista jos samalla ei kasvateta työhyvinvointia.

Järjestelmät itsessään eivät tuo työn sujuvuutta. Kyse on fiksumpien toimintatapojen ja tekniikan muodostamasta kokonaisuudesta. Toimintatapojen kehittämisen merkitystä ei siis saa unohtaa järjestelmäuudistuksia tehtäessä vaan niiden suunnittelu pitää ottaa kiinteäksi osaksi hankkeita. Uudet teknologiat voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia toimintapoja. Jos näitä mahdollisuuksia ei selvitetä ja hyödynnetä, parhaimmillaankin saadaan autojen sijasta vain vähän nopeampia hevosia.

Sinisen Meteoriitin tavoite on kehittää sähköisten ratkaisuiden avulla yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja työn sujuvuuden kautta työhyvinvointia. Pyrimme saavuttamaan päämäärämme kiinnittämällä erityistä huomiota järjestelmien käytettävyyteen ja tietotyön toimintapojen sujuvuuteen. Tämä vaatii poikkitieteellistä osaamista ja vahvaa yhteistyötä asiakasorganisaation kanssa.

Tietotyön kehittämiselle on seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä suurempi tilaus kuin koskaan. Saattaa jopa olla, että sillä on kriittinen rooli meidän yhteiskuntamme kokonaistuottavuuden kasvussa. Yksityisten ja julkisten organisaatioiden pitää jatkossa nähdä tietotyö ja sen tehostaminen osana liiketoimintaansa, joka tuo heille aitoa kilpailuetua. Onnistuessaan kehitystyö parantaa myös työhyvinvointia!

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Pekka Walkama (LinkedIn)
Mitä on tietotyö?

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Microsoftin ex-johtaja Sinisen Meteoriitin hallituksen per�simeen

Toimitus — Thu, 05 Jan 2012 10:26:03 GMT

Microsoft-pohjaisiin tietotyön ratkaisuihin erikoistunut Sininen Meteoriitti jatkoi vahvaa kasvua päättyneellä tilikaudellaan. Uuden tilikauden alkaessa Suomen Microsoftin entinen myynti- ja markkinointijohtaja Juha Koivisto on valittu Sinisen Meteoriitin hallituksen puheenjohtajaksi. Koivisto on toiminut Sinisen Meteoriitin hallituksen jäsenenä edellisen tilikauden ajan. Juhalla on rautainen, 30 vuoden kokemus tietotekniikkabisneksestä sen eri osa-alueilta Nokialla, Fujitsulla ja Microsoftilla. Jätettyään tehtävänsä Microsoftilla 2010, Koivisto on työskennellyt hallitusammattilaisena. Erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat strategia ja sen jalkauttaminen, myynnin ja markkinoinin kehittäminen sekä tavoitteellinen henkilöjohtaminen.

"Viime tilikauden aikana Sininen Meteoriitti saavutti aseman Suomen johtavana SharePoint-ratkaisuiden toimittajana. Liikevaihtomme kasvoi 45% ja paransimme samalla merkittävästi kannattavuuttamme", Juha Koivisto toteaa.

”Nyt alkaneella tilikaudella panostamme erityisesti asiakkaittemme tietotyön tehostamiseen Microsoftin pilvipalveluiden avulla. Investoimme lisäksi merkittävästi omaan SharePoint-tuotekehitykseemme", Koivisto jatkaa.

Edellisen tilikauden hallituksen puheenjohtana toiminut Petri I. Salonen jää pois yrityksen hallituksesta. Sininen Meteoriitti jatkaa kuitenkin yhteistyötä Salosen ja hänen edustamansa Tellus International Inc:n kanssa. Muut Sinisen Meteoriitin hallituksen jäsenet Sami Kalanen, Markku Laine ja Ossi Pohjola jatkavat uudessa hallituksessa.

Lisätietoja:

Juha Koivisto, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 347 6914
Pekka Walkama, toimitusjohtaja, Sininen Meteoriitti Oy, p. 040 777 2391

Sininen Meteoriitti on verkkopalvelujen ja tietotyön asiantuntija. Suunnittelemme ja toteutamme verkkoon www-palveluja ja järjestelmiä, jotka tukevat asiakkaan liiketoimintaa ja ovat käyttäjilleen hyödyllisiä, tarkoituksenmukaisia ja käyttäjäystävällisiä. Tavoitteenamme on olla Suomen paras SharePoint-osaaja. Vuonna 2001 perustettu Sininen Meteoriitti työllistää lähes 100 IT- ja viestintäalan ammattilaista.

Linkit

Juha Koivisto (LinkedIn)
Pekka Walkama (LinkedIn)

Fiskarsille globaali SharePoint 2010 intranet Sinisen Meteoriitin toimittamana

Super Administrator — Mon, 02 Jan 2012 09:51:31 GMT

Sininen Meteoriitti on toimittanut Fiskars-konsernille globaalin intranetin SharePoint 2010-alustalla.

Fiskars tarjoaa kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun maailman johtavia kuluttajatuotemerkkejä. Fiskarsin tuotteet tunnetaan maailmanlaajuisesti toimivuudestaan ja helppokäyttöisyydestään. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber. Vuonna 1649 perustettu Fiskars juhli vuonna 2009 360-vuotista historiaansa Suomen vanhimpana yrityksenä.

Fiskarsin uuden, vuonna 2008 esitellyn yhtenäisen liiketoimintamallin lähtökohtana on tulevaisuuden kasvun vauhdittaminen ja Fiskarsin kasvaminen aidosti kansainväliseksi kuluttajatuoteyhtiöksi. Aiemmin Fiskars-konserni oli organisoitu ryhmäksi itsenäisiä yhtiöitä. Uuden strategian mukaisesti konsernijohto on sitoutunut luomaan Fiskarsista yhtenäisen yhtiön, jossa vahvat liiketoiminta-alueet jakavat yhteisen toimintamallin.

Konserninlaajuisen intranetin käyttöönotto on osa Fiskarsin uuden yhtenäisen strategian toteuttamista. Uudistusprojekti käynnistyi syksyllä 2010 konseptisuunnitteluvaiheella, jonka jälkeen edettiin tekniseen toteutusprojektiin, joka vietiin läpi kevään 2011 aikana. Uusi intranet on otettu pääosin käyttöön Fiskarsin laajuisesti syksyn aikana, ja loput yksiköt ottavat sen käyttöön ensi vuoden alkupuolella.

"Pitkä kehitysprojekti alkaa olla päätöksessään. Uusi intranet on kohta otettu käyttöön kaikissa maissa ja liiketoiminnoissa, ja sen tuomat hyödyt alkavat olla nähtävissä. Vastaanotto on ollut pääosin positiivista sekä sisällöntuottajilta, joita yhteensä jo nyt n. 90, sekä varsinaisilta loppukäyttäjiltä. Arvokasta palautetta ja jatkokehityideoita on jo tullut eri sidosryhmiltä ja niitä tullaan tulevina vuosina viemään yhdessä eteenpäin. Olemme päässeet hyvään alkuun ja tästä on hyvä jatkaa. ", toteaa Fiskarsin globaaleista Online IT ratkaisuista vastaava Antti Kalliola.

"Haastavinta ja samalla innostavinta projektissa oli miettiä miten Fiskarsin eri maiden ja liiketoimintojen sisällöt tarjoillaan Fiskarsin työntekijöille helposti ja heille tarkoituksenmukaisella tavalla, kuitenkin räätälöintejä välttäen", muistelee Sinisen Meteoriitin konsultti Heidi Selkäinaho.

"Yhteistyö Sinisen Meteoriitin kanssa on sujunut joustavasti ja hyvässä hengessä. Erityisen mukavaa oli, että projektissa oli hyvä ja avoin ilmapiiri alusta loppuun. Myös hankalat asiat on pystytty yhdessä käymään läpi ja löytämään niihin ratkaisut. Sinisen Meteoriitin osaaminen niin määrittely- kuin toteutusvaiheessa on vastannut odotuksiamme, ja katsomme positiivisesti tulevaisuuteen niin palveluun liittyvän tuen kuin myös jatkokehittämisen osalta. ", Antti Kalliola jatkaa.

Lisätietoja:

Antti Kalliola, IT Director, Fiskars Services Oy Ab puh. 040-585 0158, antti.kalliola@fiskars.com
Jari Pullinen, myyntijohtaja, Sininen Meteoriitti Oy, puh. 050-345 7485, jari.pullinen@meteoriitti.com

Fiskars tarjoaa kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber. Vuonna 1649 perustettu Fiskars on Suomen vanhin yritys ja on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Vuonna 2010 Fiskarsin liikevaihto oli 716 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä oli noin 3 600 yli 20 maassa.

Sininen Meteoriitti on verkkopalvelujen ja tietotyön asiantuntija. Suunnittelemme ja toteutamme verkkoon www-palveluja ja järjestelmiä, jotka tukevat asiakkaan liiketoimintaa ja ovat käyttäjilleen hyödyllisiä, tarkoituksenmukaisia ja käyttäjäystävällisiä. Tavoitteenamme on olla Suomen paras SharePoint-osaaja. Vuonna 2001 perustettu Sininen Meteoriitti työllistää lähes 100 IT- ja viestintäalan ammattilaista.

Linkit

Fiskars

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Kiinnostuitko? Kysy lisää!

Sininen Meteoriitti toivottaa rauhallista joulua

Super Administrator — Fri, 16 Dec 2011 11:22:59 GMT

Tänä vuonna löydät joulutoivotuksemme Facebookista: http://www.facebook.com/meteoriitti
Tykkäämällä osallistut kolmen Sinisen rakettipaketin arvontaan. Näin ilahdutat lähipiiriäsi vielä joulunkin jälkeen. Loput joulukortti- ja lahjavarat olemme lahjoittaneet Planin lastentyön hyväksi!

Säihkyvää joulua,

Sininen Meteoriitti

Suomen johtava SharePoint-osaaja siirsi ty�v�lineens� pilveen

Super Administrator — Mon, 12 Dec 2011 17:38:14 GMT

Sininen Meteoriitti siirsi omat työvälineensä pilveen. Meteoriitin toimitus kysyi siirrosta vastanneilta Tommy Tauriolalta ja Henrik Blåfieldiltä muutaman kiperän kysymyksen.

Miten Meteoriitin Office 365 -siirtymä vietiin läpi?
	Tommy: ”Siirtymää tietenkin helpotti se, että meillä oli pilvipalvelujen käytöstä ja hallinnasta jo ennestään kokemusta. Olemme aiemmin käyttäneet Microsoftin BPOS -pilvipalvelupakettia ja sen OCS -pikaviestintäsovellusta. Office 365 -siirtymä toteutettiin IT-osaston projektina. Ensin loimme toimivan taustainfran omaan ympäristöömme AD-federaatiopalvelujen käyttöönottoa varten. Sitten rakensimme ADFS -palvelut. Tämän jälkeen otimme käyttöön AD-synkronoinnin, joka mahdollisti kertakirjautumisen pilvipalveluun. Käytännössä yksi järjestelmäasiantuntija pystyy viemään läpi projektin noin kuukaudessa, muun työnsä ohella.
	Kun taustainfra oli kunnossa otimme ensin Lyncin käyttöön, koska halusimme toteuttaa mahdollisimman saumattoman siirtymän vanhan OCS:n ja Lyncin välillä. BPOS-palvelu sitoi domain-nimemme itseensä ja se oli saatava vapautettua uuden Office 365:sen käyttöön. Jos meillä ei olisi ollut aiempaa BPOS:in kautta toteutettua OCS:ää käytössä, olisimme varmastikin ottaneet 365 Exchange -palvelun käyttöön samaan aikaan. Tätä suosittelen, koska Exchange ja Lync yhteistoiminta sujuu paljon mukavammin, kun molemmat palvelut ovat pilvessä. Noin kahden kuukauden kuluttua Lync-käyttönotosta siirsimme myös käyttäjien sähköpostilaatikot pilveen. Siirto onnistui erittäin sujuvasti, noin 100kpl 500-4000 MB sähköpostilaatikkoa siirtyi migraatiotyökalujen avulla pilveen noin kahdessa vuorokaudessa, käytännössä yhden viikonlopun aikana.”
Mitä pilvipalveluita Meteoriitissa käytetään?
	Tommy: ”Microsoftin pilvipalveluista meillä on tällä hetkellä aktiivikäytössä Exchange, Lync ja SharePoint Online. SharePoint Onlinessa olemme ottaneet käyttöön sekä sisäisiä työtiloja, että asiakaskäyttöön tarkoitettuja työtiloja. Kehitys tällä puolella on vahvaa ja näkymät hyvät. Tarkoituksena on myös yhdistää tällä hetkellä käytössä olevien kolmansien osapuolten kollaboraatiotyökalut yhden yhteisen SharePoint Online -palvelun piiriin. Käytämme lisäksi Yammeria yrityksen sisäisenä kysymys-vastauspalstana.”
Miten pilvipalvelut helpottavat IT-osaston arkea?
	Tommy: ”Arjessa siirtyminen näkyy erityisesti Exchangen nopeutumisena, eli käyttäjien Outlook-clientit toimivat aiempaa rivakammin ja asiakastyytyväisyys on selvästi kasvanut. Myös Exchange Onlinen pohjana oleva Exchange 2010 on tuonut jonkin verran uusia ominaisuuksia käyttöön ja saumaton yhteistyö Exchangen ja Lyncin välillä tuovat sujuvuutta päivittäiseen työskentelyyn.
	IT:n ylläpitotaakka vähenee koska paikallisia fyysisiä pikaviestin- eikä postipalvelimia enää tarvita. Niitä myös hallitaan muualla. Toisaalta lisääntyneet palvelut mm. federoinnissa tuovat lisää töitä. Federoidut AD -käyttäjätunnukset vapauttavat ”kahden tunnuksen” loukusta, jolloin hallinta ja käyttäjätunnusten muokkaus tapahtuu vain yhdestä paikasta. Toistaiseksi yleinen ylläpito ja palvelun saatavuus on ollut hyvällä tasolla ja kehitystä tuntuu tapahtuvan koko ajan Microsoftin puolelta.”
Entä mitä hyötyjä loppukäyttäjille tulee pilvipalveluista?
	Henrik: ”Hienoa on tietenkin se, että käyttäjä pääsee tietoon helposti mistä vain, omalla puhelimella työmatkalla tai kotisohvalta iPadilla. Onhan tämä ollut mahdollista jo perinteisten on-premises -palvelujen kanssa, mutta se usein edellyttää merkittäviä investointeja pääsynhallinta- ja palomuuriratkaisuihin.
	Käyttäjä saa myös pilvipalvelussa nauttia käytössä olevien palvelujen ajantasaisuudesta. Palveluntarjoaja hoitaa päivitykset ja pitää ympäristön ajantasaisena, eikä päivitysten asentaminen enää ole kiinni yrityksen oman tietohallinnon aikatauluista. Samoin jos Office-työpöytäohjelmisto on hankittu pilvestä, voi jokainen käyttäjä asentaa viimeisimmän version yhteensä viidelle koneelle, joista yksi voi ihan hyvin olla kotikone. Pilvipalvelut eivät toki ole mikään itseisarvo loppukäyttäjälle. Parhaimmillaan pilvikokemus on niin saumaton kokonaisuus, ettei käyttäjä edes tiedä milloin jokin tieto sijaitsee pilvessä ja milloin yrityksen omalla palvelimella. Tämä voidaan saavuttaa niin kutsutulla AD-federoinnilla, jolla työasemalle kirjautunut käyttäjä tunnistetaan automaattisesti eikä erillistä käyttäjätunnusta ja salasanaa tarvita.”
Entä mitä haasteita pilvipalvelut ovat tuoneet tullessaan?
	Tommy: ”Suurin haaste on tietysti se, että palvelimet eivät ole enää omassa hallinnassa. Vikojen korjaaminen tapahtuu aina palvelupyynnön pohjalta. Näin palveluun voi tulla suurempia viiveitä kuin aikaisemmin. Myös IT-osaston Exchange, Lync ja SharePoint -ammattitaito rapistuu, jos sitä ei ylläpidetä muuten. ”
	Henrik: ”Ratkaisujen toimittaminen pilvestä vaatii toimittajalta myös enemmän käytettävän teknologian tuntemusta. Monet tavat tehdä asioita, jotka eivät olleet esimerkiksi suorituskyvyn tai tietoturvan kannalta optimaalisia mutta toimivat kohtuullisesti yrityksen omassa ”hiekkalaatikossa” , joutuvat kriittiseen tarkasteluun.
	Yritykseltä vaaditaan myös kohtuullisen nopea verkkoyhteys sujuvaan työskentelyyn. Tämä ei toki Suomessa kovinkaan usein muodostu ongelmaksi. Pilvipalveluiden ominaisuudet ovat vielä jäljessä varsinaisia ”on-premises” palvelimia, joten niissä on selkeitä rajoituksia. Myös integrointi omiin paikallisiin järjestelmiin on huomattavasti vaativampaa kuin silloin, jos kaikki palvelut sijaitsisivat paikallisessa ympäristössä.”
Tulevatko jatkossa kaikki tietojärjestelmät siirtymään pilveen?
	Henrik: ”Tuskin aivan kaikki. Myös jatkossa tulee varmasti olemaan tietoa, jota ei esimerkiksi lainsäädännöllisten rajoitusten takia ole mahdollista tallentaa muualle kuin yrityksen omille palvelimille. Itse uskon siihen, että asetelma tulee kuitenkin kääntymään toisin päin ja palveluiden hankkiminen pilvestä tulee olemaan oletusarvo. Eli tulevaisuudessa oma palvelin hankitaan vain, jos sille on osoitettavissa jokin erityisen pätevä syy. ”
Minkälaisia kokemuksia Meteoriitin asiakasprojekteissa on SharePoint Online-ratkaisusta?
	Henrik: ”Meteoriitilla on tällä hetkellä käynnissä lukuisia SharePoint Online -hankkeita. Kokemukset ovat olleet poikkeuksetta erittäin positiivisia. Käyttöönotto on mahdollista suorittaa nopeasti, kun erillisiä rautainvestointeja ja -asennuksia ei juurikaan tarvita.
	Palautetta palvelun käytöstä pystytään keräämään jo heti palvelun alkuvaiheissa pilottikäyttäjiltä. Myös mahdollisuus aikaisempaa helpompaan ulkoisten käyttäjien kutsumiseen ilman monimutkaisia identiteetinhallintaprojekteja on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ominaisuudeksi. Microsoftilla on myös tarjolla erittäin asiantunteva ja hyvin palveleva käyttäjätuki yrityksen pääkäyttäjille, joka tarjoaa Enterprise-asiakkaille ilmaisen 24/7 puhelintuen Englanniksi. Omien kokemustemme perusteella ongelmatilanteissa on ollut erittäin helppo saada asiantuntevaa ja nopeata palvelua.”

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Kiinnostuitko? Kysy lisää!

Projektity�tilat pilvest� CRH Finlandille

Super Administrator — Fri, 18 Nov 2011 07:55:20 GMT

CRH Finland Oy on osa kansainvälistä CRH-konsernia, joka työllistää 80 000 henkilöä 35 maassa. CRH Finlandin liiketoimintaan kuuluu erilaisten hallintopalvelujen tuottaminen konsernin suomalaisille tytäryhtiöille Rudukselle ja Finnsementille.

CRH tarvitsi kustannustehokkaan ratkaisun projektityötiloille, jossa dokumentteja voidaan käsitellä tutuilla Microsoft –ohjelmilla ja mukaan voi kutsua myös ulkopuolisia henkilöitä. Yhtiöllä oli käytössä SharePoint molemmissa tytäryhtiöissä, mutta ulkopuolisten käyttäjien mukaan kutsuminen näihin olisi vaatinut merkittäviä investointeja identiteetin- ja pääsynhallintaan.

Yhdessä Sinisen Meteoriitin kanssa CRH määritteli, toteutti ja otti käyttöön SharePoint Online –ryhmätyötilat osana Office 365 –pakettia. Projektiin kuului lyhyt määrittely jossa CRH:n tarpeet kartoitettiin ja parhaat käytännöt niiden ratkaisuun kartoitettiin yhdessä Sinisen Meteoriitin asiantuntijoiden kanssa. Määrittelyvaihetta seurasi toteutus, ja kun järjestelmä oli saatu valmiiksi koulutettiin sen käyttö CRH:n avainhenkilöille.

”Työtilat olivat CRH:n käytössä välittömästi, ja sisällön syöttö oli mahdollista jo projektin aikana. Koska järjestelmä oli CRH:n testattavissa koko projektin ajan, pystyttiin myös muutoksia toteuttamaan nopeasti ja vaivattomasti. Käyttöönotto ei edellyttänyt CRH:lta lainkaan laiteinvestointeja, ja käyttäjämääriä pystyy vaivattomasti kasvattamaan nykyisestä merkittävästikin ilman isoja kertainvestointeja.”, toteaa CRH:n projektipäällikkö Antti Nurmi.

Positiiviset kokemukset SharePoint Onlinesta tekevät mahdolliseksi myös muiden Office 365:n ominaisuuksien hyödyntämisen tulevaisuudessa: Jatkossa yhä suurempi osa ryhmätyö- ja dokumentinhallintatoiminnallisuuksista voidaan toteuttaa paikallisen SharePoint –palvelimen sijaan pilveen, ja myös sähköpostit voidaan siirtää pilveen.

Linkit

CRH

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Kiinnostuitko? Kysy lisää!

Julkaisuj�rjestelm�t murroksessa

Super Administrator — Mon, 31 Oct 2011 09:57:54 GMT

Viimeisimmässä Meteoriitin asiakasseminaarissa puhuttiin julkaisujärjestelmien murroksesta, ja taisteltiin paremmuudesta SharePointin, Drupalin ja EPiServerin välillä. Meteoriitin toimitus päätti kysyä muutaman kysymyksen tilaisuuden alustajana ja puheenjohtajana toimineelta Perttu Tolvaselta. Huom! kovan kysynnän vuoksi järjestämme seminaarin uusinnan 1.12.2011. Katso lisätietoja täältä

Miksi julkaisujärjestelmät ovat mielestäsi murroksessa?
	2000-luvulla julkaisujärjestelmät olivat aika yksipuolisesti ohjelmistoja joiden avulla verkkosivustojen toteutus saatiin sujumaan nopeammin. Järjestelmät eivät olleet yleensä kovin helppokäyttöisiä sisällöntuottajille, koska kehityksessä päähuomio oli ollut helpottaa ohjelmistosuunnittelijoiden työtä. Osa julkaisujärjestelmistä onkin pysynyt tässä kehitysvaiheessa. Toiset julkaisujärjestelmät ovat taas menneet eteenpäin ja erikoistuneet joillekin sektoreille.
	Osa julkaisujärjestelmistä on esimerkiksi keskittynyt web-julkaisuun ja sosiaalisen median eri kanavien hallintaan, toiset järjestelmät ovat erikoistuneet intranet-kanavien alustoiksi. Jotkut raskaammat järjestelmät ovat jopa “erikoistuneet” siihen, että ne tarjoavat mahdollisimman leveällä rintamalla toiminnallisuuksia. Tästä jälkimmäisestä “erikoistumisesta” SharePoint on hyvä esimerkki. Toisaalta SharePoint kuuluu myös niihin työkaluihin, jotka ovat erikoistuneet intranet-maailmaan.
	Ehkä isoin muutos asiakkaiden kannalta on tapahtunut siinä että verkkosivustojen ja intranetien roolit ovat lähteneet eriytymään vahvasti eri suuntiin. Siinä missä intranetit ovat kehittymässä yrityksen sisäisen vuorovaikutuksen, ryhmätyöskentelyn ja johtamisen välineeksi, perinteisten verkkosivustojen rooli on jopa supistumassa kun yritykset ottavat sosiaalista mediaa yhä vahvemmin haltuun. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että kun vielä 2000-luvun alussa tiedotteiden ja uutisten monikanavajulkaisu oli kova sana, nykyään intranetin ja verkkosivuston välinen yhteys on monesti varsin marginaalinen. Tämän kehityksen johdosta ei olekaan ihme, että nykypäivänä sellaista tuotetta joka olisi kaikissa tapauksissa paras mahdollinen web-julkaisujärjestelmä ja intranet-alusta ei valitettavasti ole olemassakaan.
Mitä uutta julkaisujärjestelmäkentällä on tapahtunut viime vuosina?
	Isoin kokonaan uudenlainen asia ovat joidenkin tuotteiden ympärille syntyneet lisäosamarkkinat. Esimerkiksi SharePointtiin löytyy valtavasti erittäin pitkälle vietyjä, kaupallisia tuotelaajennuksia. Drupaliin taas löytyy tuhansittain ilmaisia laajennuksia, joiden avulla esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden integroiminen omaan verkkosivustoon on erittäin nopeata ja kustannustehokasta. Myös Wordpress kuuluu tuotteisiin joiden ympärille on syntynyt tuhansien, huippulaadukkaiden lisäosien ekosysteemi. Monet muutkin tavoittelevat samaa. Esimerkiksi EPiServerillä on oma, tarkoin valvottu lisäosakauppa, josta löytyy erilaisia laajennuksia julkaisujärjestelmään.
	Nämä lisäosakaupat, ja laajemmin tuotteiden ympärillä olevat ekosysteemit, ovat jatkossa yhä isommassa roolissa kun järjestelmiä valitaan. Toisaalta on edelleen paljon projekteja ja asiakkaita, jotka eivät tarvitse tuhansia lisäosia, vaan haluavat vain järkevän perustoteutuksen. Tällä hetkellä lisäosamarkkinat ovat monen asiakkaan näkökulmasta houkuttelevia, mutta aika harva asiakas vielä hyödyntää mahdollisuuksia vaikka voisikin. Innostusta on siis enemmän kuin todellisia tarpeita. Tämä voi kuitenkin muuttua lähivuosina.
Uhkaako julkaisujärjestelmiä mikään? Tullaanko verkkosivut tekemään julkaisujärjestelmillä vielä 10 vuoden päästäkin?
	Julkaisujärjestelmämarkkina on tällä hetkellä aika kovassa puristuksessa. Perinteiset julkaisujärjestelmätuotteet eivät ole olleet mitään kovin ketteriä vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Tosin tämä on aivan ymmärrettävää. Monilla asiakkailla on hyvin erikoisia tarpeita, ja julkaisujärjestelmiä ei ole tehty räätälöintialustoiksi. Siksi onkin syntynyt monenlaisia räätälöintiin erikoistuneita “alustoja” tai oikeastaan “palikkakokoelmia”, kuten esimerkiksi Django ja monet muut. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on toteuttanut “Oma kaupunki” -erikoisverkkopalvelunsa Djangon päälle. Valio taas päätyi tekemään oman, hyvin omanlaisensa verkkopalvelukokonaisuuden Microsoftin teknologioilla ilman julkaisujärjestelmää. Julkaisujärjestelmien kannalta on lopulta vain hyvä asia, että niitä ei käytetä itsetarkoituksellisesti kaikkien web-projektien alustoina – etenkään mainittujen kaltaisissa todella isoissa web-projekteissa. Pienemmissä projekteissa julkaisujärjestelmien rooli on taas vuosien varrella vain kasvanut entisestään. Etenkin alle 30 000 euron projekteissa pitkälle tuotteistetut julkaisujärjestelmätuotteet ovat vallanneet alaa. Suomessa esimerkiksi Kotisivukone ja Wordpress näyttävät esimerkkiä aivan pienimmissä projekteissa. Astetta isommissa projekteissa esimerkiksi SharePoint ja Drupal ajavat samanlaista kehityskulkua. Kummankin järjestelmän taustatahot kun rakentavat vauhdilla omia vakioituja pilvityökalujaan verkkosivustojen toteutukseen. Täten onkin helppo sanoa, että tulevaisuudessa julkaisujärjestelmät ovat entistäkin tärkeämmässä roolissa – mutta myös vaihtoehtojen määrä kasvaa rinnalla. Tämä on luontevaa kehitystä alalle. Alamme oppia valitsemaan työkalut tehtävän mukaan.

Aamiaisseminaari

•Ilmoittaudu 1.12.2011 järjestettävään "Julkaisujärjestelmät murroksessa" -aamiaisseminaariin

Lisätietoa:

•Asiakasseminaarissa pidetty “Julkaisujärjestelmät murroksessa” -esitys (SlideShare)
•Perttu Tolvanen (LinkedIn)

Sininen Meteoriitti juhlii kymmenvuotista taivaltaan

Toimitus — Tue, 04 Oct 2011 11:06:03 GMT

Sinisen Meteoriitin perustamisesta tulee täyteen kymmenen vuotta syksyllä 2011. Juhlallisuuksia vietetään osana Microsoftin Hello Helsinki -viikkoa marraskuussa. Hello Helsinki on uusi digitaalisen elämäntyylin tapahtuma, jonka ajan Suomen microsoftilaiset työskentelevät ja kohtaavat ihmisiä kaupungilla, kahviloissa ja yleisötapahtumassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Sininen Meteoriitti on yksi pääsponsoreista Hello Helsinki -viikon aikana järjestettävässä vuoden tärkeimmässä liiketoimintapäättäjille suunnatussa tapahtumassa Microsoft Business Summitissa 15.11.2011.

”Kymmenen vuoden aikana Sininen Meteoriitti on kasvanut merkittäväksi suomalaiseksi työllistäjäksi ja luotettavaksi kumppaniksi asiakkaillemme!”, Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama iloitsee.

”Sininen Meteoriitti on määrätietoisella työllä noussut merkittävään rooliin tuottavuusratkaisujen toimittajana Suomessa ja edustaa SharePoint-osaamisellaan alan huipputasoa.”, jatkaa Microsoftin kumppanitoiminnan johtaja Niilo Fredrikson.

Sinisen Meteoriitin juhlaa on jo vietetty erilaisin tempauksin läpi vuoden ja varsinaisen syntymäpäivän lähestymisen kunniaksi myös Meteoriittilogo tuunattiin tunnelmaan sopivaksi.

Ajankohtaista

Fujitsu ja Sininen Meteoriitti SharePoint-yhteisty�h�n

N�k�kulma: Esimerkkej� SharePoint-r��t�l�inneist� intraneteissa

Millaisia räätälöintejä liittyy yleensä viestinnällisiin intranetteihin?

Ryhmätyötilat: Millaisilla räätälöinneillä ryhmätyötiloja ja niiden hallintaa voidaan parantaa? Kerro esimerkkejä.

Dokumenttienhallinta: Liittyykö dokumenttienhallintaan räätälöintitarpeita yleensä? Jos liittyy, niin millaisia nämä yleensä ovat? Kerro esimerkkejä.

Artikkelisarjan edelliset jutut:

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Vapolle konsernilaajuinen SharePoint-intranet Sinisen Meteoriitin toteuttamana

Pekka Walkama: Euroopan paras ty�el�m� vuonna 2020

Kehittyvä työ kehittyvässä työyhteisössä

Paremmat reseptit

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

N�k�kulma: SharePointin r��t�l�inti k�yt�nn�ss�

Millaisia SharePoint-projekteja olet ollut urallasi tekemässä? Ovatko projektit muuttuneet viime vuosina?

Arkkitehtien vinkit asiakkaille:

Mihin SharePoint mielestäsi sopii ns. "suoraan paketista"?

Voiko SharePointtia "venyttää" mielestäsi konfiguroinnilla ja asetuksien säätämisellä? Venyykö SharePoint?

Missä venyttämisen rajat menevät? Milloin astutaan mielestäsi räätälöinnin puolelle?

Mitä askarruttaa sinua SharePointin ja sen räätälöinnin tulevaisuudessa?

Artikkelisarjan seuraava juttu:

Artikkelisarjan edellinen juttu:

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

N�k�kulma: SharePointin r��t�l�inti kuumentaa tunteita

Käytävillä puhutaan, että asenteet SharePointin räätälöintiä kohtaan ovat koventuneet. Meteoriitin myyntijohtaja Jari Pullinen, allekirjoitatko väitteen?

Myyntijohtajan teesit:

Aiemman SharePoint 2007 -version kohdalla räätälöinti oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Mentiinkö silloin mielestäsi vikaan?

Mitä uuden SharePoint 2010 version myötä on opittu?

Muuttaako pilvi asiaa?

Missä asioissa haluaisit itse saada lisää ymmärrystä SharePointin räätälöinnin suhteen?

Artikkelisarjan seuraava juttu

Kommentoi ja keskustele Facebookissa

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Pekka Walkama: Tietoty�n johtaminen ja kehitt�minen

Sininen Meteoriitti ja Johtamistaidon Opisto JTO

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

Inkeri Korhonen Sinisen Meteoriitin konsulttitiimin vet�j�ksi

Ketteryys haltuun: Miten ostan ketteri� IT-projekteja?

Voiko ketterän projektin ostaa kiinteällä hinnalla?

Kaikkea ei voi saada – vaikka haluaisi.

Millaisia projektimalleja ketterät menetelmät mahdollistavat?

Projektimalli 1: Aikataulu edellä.

Projektimalli 2: Ominaisuudet edellä.

“Hyvän diilin” tekeminen on vaikeampaa ostajalle

Suositeltavaa luettavaa:

Vehon verkkopalvelut uudistuivat SharePoint 2010 alustalle Sinisen Meteoriitin siivitt�m�n�

Linkit

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Jyv�skyl� Student Tech Clubin Hackathonissa koodataan WP7-sovelluksia

Sininen Meteoriitti nelj�nnen kerran per�kk�in Suomen parhaiden ty�paikkojen listalla

Pekka Walkama: Miten ty�hyvinvointi liittyy j�rjestelm�uudistuksiin?

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin konsultointipalveluista

Microsoftin ex-johtaja Sinisen Meteoriitin hallituksen per�simeen

Lisätietoja:

Linkit

Fiskarsille globaali SharePoint 2010 intranet Sinisen Meteoriitin toimittamana

Lisätietoja:

Linkit

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Sininen Meteoriitti toivottaa rauhallista joulua

Suomen johtava SharePoint-osaaja siirsi ty�v�lineens� pilveen

Miten Meteoriitin Office 365 -siirtymä vietiin läpi?

Mitä pilvipalveluita Meteoriitissa käytetään?

Miten pilvipalvelut helpottavat IT-osaston arkea?

Entä mitä hyötyjä loppukäyttäjille tulee pilvipalveluista?

Entä mitä haasteita pilvipalvelut ovat tuoneet tullessaan?

Tulevatko jatkossa kaikki tietojärjestelmät siirtymään pilveen?

Minkälaisia kokemuksia Meteoriitin asiakasprojekteissa on SharePoint Online-ratkaisusta?

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Projektity�tilat pilvest� CRH Finlandille

Linkit

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Millaisia SharePoint-projekteja olet ollut urallasi
tekemässä? Ovatko projektit muuttuneet viime vuosina?