Jyrki Kataisen kipparoima hallitus on asettanut kuusi työryhmää valmistelemaan tulevaisuusselontekoa, joka annetaan valmiina eduskunnalle syksyllä 2013. Tulevaisuusselonteko  käsittelee erityisesti kestävää kasvua ja hyvinvointia Suomessa. Osallistun itse selonteon valmisteluun ”Tulevaisuuden työelämä”-työryhmässä ja toivon, että tämä kirjoitus poikisi mahdollisimman paljon ajatuksia ja kommentteja, joita voin käyttää pohjana työssä. Tarkastelen aihepiiriä erityisesti tietotyötä tekevien organisaatioiden näkövinkkelistä ja alle olen koostanut kolme keskeistä teemaa muutosvoimista ja uhkakuvista, jotka mielestäni vaikuttavat tulevaisuuden työhön ja hyvään työelämään. Toivon näihin mahdollisimman monelta teistä kommentteja eri näkökulmista – puolesta tai vastaan. Kaikki kommentit tulevat hyödynnettäviksi tulevaisuusselonteon valmistelussa.

Teknologia mahdollistajana työskentelytapojen murroksessa

Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti ja sitä käsitellään yhä laajemmissa verkostoissa. Yhä harvemmassa ovat jatkossa työt, joita ei voida ainakin joiltain osin luokitella tietotyöksi. Puhtaasti yksilön itsenäiseen suoritukseen pohjautuvat työnkuvat vähenevät rajusti ja vastaavasti sellaisten töiden osuus kasvaa, joissa lopputuloksia saavutetaan laajemman ihmisjoukon yhteistyön tuloksena. Yhteistyö ei koske vain saman organisaation ihmisiä, vaan tarvetta on jatkossa enenevässä määrin organisaatiorajat rikkovalle työskentelylle. Sosiaalinen teknologia, pilvipalvelut ja mobiliteetti ovat esimerkkejä tämän hetken teknologisista trendeistä, jotka mahdollistavat työskentelyn muutoksen.

Tulevaisuuusselonteon työryhmätyöskentely on hyvä malliesimerkki uuden ajan sosiaalisen teknologian ja pilvipalveluiden hyödyntämisestä organisaatiorajat ylittävän työskentelyn tukena. Sosiaalisen teknologian Yammer-sovellus tarjoaa työryhmillemme välineen, jonka avulla eri organisaatioihin hajautuneet ihmiset kommunikoivat ajasta ja paikasta riippumatta. Työryhmän jäsenet näkevät millä hetkellä tahansa, ketkä muut ovat virtuaalisesti paikalla ja tavoitettavissa. Kaikki tarvittavat tiedostot ja muut resurssit on tallennettu pilveen, josta nekin ovat saatavilla paikkaan ja päätelaitteeseen katsomatta.

Teknologiset trendit muuttuvat nopealla syklillä. On tärkeää muistaa, että pelkät tekniset apuvälineet eivät tehosta tai paranna organisaatioiden toimintaa – kaiken keskiössä ovat ne tietotyön toimintatavat ja prosessit, joilla näitä teknisiä ratkaisuja käytetään. Virtuaalinen kanssakäyminen tarvitsee edelleen rinnalleen sopivassa määrin fyysisiä kohtaamisia ja monet asiat on edelleen parasta käsitella kasvotusten (tai ainakin reaaliaikaisesti). Erinomainenkaan tekninen ratkaisu ei paranna toimintaa, mikäli organisaation prosessit tai kulttuuri estävät sen hyödyntämisen käytännössä.

Työ- ja vapaa-ajan pelisäännöt ja työssä jaksaminen

Työelämä on laajentunut tietotyöläisen vapaa-ajalle ja työ- sekä vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet jo monella tapaa. Yhä useammin työnteko vaatii vähintäänkin reaktiivista läsnäoloa myös työajan ulkopuolella. Työ- ja vapaa-ajan tasapainon kannalta yhtälailla tärkeää on antaa vapaa-ajan vallata vastaava osa työskentelyajasta. Tämän päivän tietotyöläinen saa suurella todennäköisyydellä vastauksen jo saman illan aikana sunnuntaina kolleegalleen lähettämäänsä sähköpostiin. Vastaavasti on mahdollistettava työntekijälle ajan ottaminen maanantain lounastunnin jatkeeksi omien asioiden hoitamiseen.

Myös työ- ja vapaa-ajalla käytettävien tietoteknisten laitteiden rajat tulevat hämärtymään. Laitteiden kirjo jatkaa vahvaa kasvua ja jatkossa työntekijä voi halutessaan käyttää yhä enemmän omia laitteitaan myös työtehtävien suorittamiseen. Työntekijän omat laitteet toimivat saumattomana osana työpaikan infrastruktuuria ja niiden tietoturvatasoa valvotaan kuin mitä tahansa muutakin työpaikan laitetta. Käytännössä trendin kääntöpuoli saattaa tosin realisoitua työntekijälle sinä päivänä, kun työvälineiden suorituskyky ei riitä ja IT-osasto pyytää vain katsomaan peiliin.

Erityisen tärkeäksi korostuu yhteisten pelisääntöjen sopiminen sille, miten ja milloin yksilö on tavoitettavissa fyysisesti ja virtuaalisesti. Suomen työssäkäyvän väestön määrän ennusteet lähivuosikymmenille povaavat maailmaa, jossa samat asiat on saatava tehdyksi aiempaa pienemmällä joukolla ihmisiä. Investoinnit toimiviin tietojärjestelmiin ja prosesseihin auttavat selviämään tulevaisuuden haasteista mutta tämä ei riitä, mikäli samalla ei huolehdita järjestelmiä käyttävien ihmisten työhyvinvoinnista. Isotkin investoinnit järjestelmiä uudistettaessa menevät hukkaan jos samalla ei varmisteta niitä käyttävien ihmisten toimintakykyä ja järjestelmien sekä pelisääntöjen toimivuutta niitä käyttävien työntekijöiden arjessa. Tietotyön tuottavuuden kasvattaminen ei ole mahdollista jos samalla ei kasvateta työhyvinvointia.

Mistä uusia nokioita?

Jotta voimme edistää tulevaisuuden työelämää, pitää meillä olla yrityksiä, jotka kasvavat ja menestyvät globaalisti. Pienenä kansakuntana menestyksemme tulee erikoistumisen kautta – keskittymällä ja tukemalla meille otollisia toimialoja. Jyrki Katainen asettelee kysymyksen seuraavasti: ”Missä Suomi olisi niin hyvä, että siitä poikisi vielä suurempaa hyvää jatkossa?”. Kasvuyritysten tukeminen ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin luominen on avainasia Suomelle. Samaan aikaan globaalisti pieni väestömäärä on tärkeää saada hyödynnettyä mahdollisimman täyspainoisesti. Työurien pidentämisen lisäksi on estettävä yhteiskunnan liiallinen jakautuminen osaajiin ja ei-osaajiin ja siten minimoitava väliinputoajien määrä. Skandinaavisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja eriarvoistumisen estäminen on tärkeä osa yrityksille hedelmällisen infrastruktuurin säilyttämisessä.

Suomen kestävän kasvun lähteet ovat organisaatioissa, jotka otollisten olosuhteiden vallitessa pystyvät uusien innovaatioiden kautta luomaan kannattavaa kasvua. Suomen kokonaistuottavuuden kasvuun ei riitä vain työtuntien määrän lisääminen – siinä kilpailussa emme pärjää globaalisti. Suomalainen osaaminen ja infrastruktuuri ovat puolestaan omiaan nimenomaan uuden teknologian innovaatioiden löytämiseen ja hyödyntämiseen. Kyse ei toki ole ainoastaan informaatioteknologiasta vaan kaikista korkean teknologian ratkaisualueista. Jyri Häkämies esitti hyvänä esimerkkinä erikoistumisalueesta globaalin niukkuuden ja haasteiden kääntämisen kansallisiksi mahdollisuuksiksi. Tähän liittyviä erikoistumisaloja ovat esimerkiksi biotalous, materiaalitehokkuus, päästöttömät prosessit ja clean tech.

Tämä oli minun yhteenvetoni – mitkä sinun mielestäsi ovat tärkeitä tulevaisuuden työhön ja hyvään työelämään liittyviä teemoja ja miksi?

Tietoa kirjoittajasta

Pekka Walkama

Toimitusjohtaja

pekka.walkama@meteoriitti.com

Sinisen Meteoriitin tähtijoukkojen ylikomentaja, digitaalisen bisneksen yleisosaaja, yrittäjä, johtaja ja asiakaspalvelija.

Kirjoitukset (30)