Kärjistetyissä vitseissä elävä ennakkoluulo konsulteista on se, että ne ovat itsetärkeitä pöyhistelijöitä, jotka tulevat takki auki selostamaan ympäripyöreitä korulauseita tai itsestäänselviä latteuksia, ja lopuksi laskuttavat siitä törkeästi. Sitä en epäile, etteikö joistakin kollegoistani olisi syntynyt aihetta tähän ennakkoluuloon, mutta turhan usein jää huomaamatta se, mikä on konsultointiprojektin todellinen arvo.

Konsultointiprojektin suurin hyöty ei nimittäin synny siitä, että konsultti olisi erityisen viisas ja visionäärinen. Pikemminkin konsultointiprojektin läpiviemisen prosessi auttaa organisaatiota löytämään viisauden ja visiot sisältään.

Oli konsultoinnin selvityskohteena mikä tahansa tietotyön ulottuvuus tai verkkopalvelukanava tai kehittämiskohde, syntyy organisaation toimintaan ikään kuin itsestään vankkaa lisäarvoa, joka seuraa siitä, että konsultointityö projektoidaan, hankitaan ja viedään läpi. Tämä lisäarvo syntyy seuraavista hyödyistä:

1. Ihmiset joutuvat kokoontumaan kuulemaan toisiaan

Yksittäiset työntekijät eivät yleensä tiedä mitä talossa tapahtuu.

Kun konsultointiprojektin yhteydessä eri yksiköitä edustavat osallistujat kootaan yhteen, he pääsevät

  • muodostamaan kokonaiskuvan
  • kuulemaan toisiaan
  • kartoittamaan eri suunnissa kulkevat hankkeet
  • neuvottelemaan yhteisestä visiosta, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Tietysti ryhmä voisi kokoontua yhteen aivan itseohjautuvasti, mutta tuleeko yhteisiä visiointikokouksia järjestettyä muutoin kuin ulkoisen alkusykäyksen käynnistämänä?

2. Ihmiset joutuvat keskittymään käsiteltävään asiaan

Aina on kiire.

Kun konsultointiprojektissa ryhmän ajattelutyö projektoidaan, aikataulutetaan ja lyödään kalentereihin suunnitelmallisesti,

  • ajatteluun tarvittava aika tulee irrotetuksi
  • osallistujilla on lupa ja oikeus keskittyä verkkoasioihin niille varatuissa työpajoissa
  • ajateltavat asiat tulevat tunnistetuiksi, nimetyiksi ja dokumentoiduiksi
  • kysymyksiin saadaan haettua vastaukset tavoitteellisesti ja menetelmällisesti.

Monet kehittämistyöt hoidetaan ”oman toimen ohella”, joten aikaa niille voi olla vaikeaa irrottaa muutoin kuin projektin puitteissa.

3. Kohdentamista ja priorisointia syntyy väkisinkin

Jokaiselle on oma agenda kaikkein tärkein.

Kun kaikki yksiköt tai työntekijät ajavat omaa asiaansa, kuka voi tehdä linjauksia priorisoinneista tai kärkitavoitteista? Kuinka kymmenien erilaisten näkemysten joukosta voidaan erotella se, mikä on koko organisaation kannalta tärkeämpää kuin jokin muu?

Ulkopuolinen konsultti voi erotuomarina ja alan tulevaisuusnäkymien tuntijana ohjata projektiryhmää keskittymään olennaiseen:

  • luomaan pelisäännöt organisaation tavoitteille
  • priorisoimaan tavoitteiden toteutumiseen tähtääviä hankkeita
  • tunnistamaan kehittämistyöt, jotka ovat tavoitteiden valossa ensiarvoisen tärkeitä
  • suunnittelemaan kehittämisaikataulua ja vaiheistusta: mikä on tärkeää heti, mikä ensi vuonna, mikä vasta sen jälkeen.

Käytännössä päätöksiä ja linjauksia on helpompi saada aikaan, kun ulkopuolinen, sisäisistä painiotteluista riippumaton taho punnitsee vaihtoehtoja asiantuntemuksellaan.

Ja lopulta:

Konsultointiprojektista syntyy aina konkreettisia lopputuloksia sekä argumentoidut perustelut sille, mitä pitäisi tehdä. Vaikka organisaation olisi vaikeaa sellaista tuottaa, konsultoinnissa sellainen puristetaan projektiryhmästä ulos. Ja sen avulla suunnitelmat nytkähtävät jälleen eteenpäin.

Tästä syystä konsultointiprojektista kannattaa maksaa rahaa.

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

Kirjoittaja: Virpi Blom

Tietoa kirjoittajasta