- 1.10.2013

Verkkopalvelun kehittäminen alkuräjähdyksen jälkeen

Uusittu verkkopalvelu on nyt julkaistu, bugit korjattu ja työelämä alkaa palata taas normaaliksi. Pari hyvää ideaa jäi takataskuun seuraavaa versiota varten. Parin vuoden jälkeen, kiireessä, budjetin pienennyttyä, kollegan vaihdettua työnantajaa ja jostakin muusta syystä ne ideat ovat jääneet toteuttamatta. Edellisen projektin aikana tehty roadmap on edelleen hyvän näköinen kalvo, sisältöä ei ole otettu niin vakavasti. Sivusto pärjää kai ihan hyvin.

Verkkopalveluiden kehittämisessä edetään usein raskaiden projektien avulla. Lopputuloksena palvelun julkaisu on pahimmillaan alkuräjähdys, josta toivuttaessa evoluution sijaan palvelut jäävät usein hoitamatta ja ränsistyvät. Tämän seurauksena tarvittavat kehityskohdat ovat taas niin isoja, ettei budjettia ole eikä kukaan halua niihin tarttua. Tai pieniä juttuja on niin paljon, ettei mitään ehdi tehdä, eikä tiedetä mistä aloittaa.

Jatkuva palvelunkehitys on vähintäänkin kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Yksinkertaisuudessaan malli on varmasti kaikille tuttu: Asetetaan tavoitteet, suunnitellaan toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, tehdään toimenpiteet, katsotaan miten kävi ja reaktiona päätetään mitä lähdetään seuraavaksi tekemään.

  • Kaiken lähtökohtana on palvelun tavoitteet. Mitä millekin kohderyhmälle tarjotaan ja mitä heidän halutaan palvelussa tekevän. Tavoitteet ja kohderyhmät on kuvattu palvelukonseptissa, vaatimusmäärittelyssä tai muulla nimellä tunnetussa verkkopalvelun olemassaolon perustassa. Jos tavoitteet on määrittelemättä tai vanhentuneet, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Kohderyhmien ja tavoitteiden tunnistamisen ei kuitenkaan tarvitse olla valtava ponnistus, varsinkin olemassa olevan palvelun uudistamisessa jo analytiikasta saadaan paljon apua.
  • Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa suunnitellaan uusia ja/tai muokataan nykyisiä toiminnallisuuksia ja sisältöjä niin, että kohderyhmien edustajat todennäköisemmin tekevän sen mitä heidän toivotaan. Hyvin määritellyt kohderyhmät ja tavoitteet luonnollisesti helpottavat suunnittelua. Tässäkään kohtaa ei tarvitse sokeasti luottaa pelkästään omaan tai konsultin kokemukseen, intuitioon eikä mieltymyksiin. Jo suunnittelun aikana paljon puhuttu ja liian usein ohitettu käyttäjätestaus validoi ja parantaa ratkaisuja. Mahdollisuuksien ja kehityskohteen koon mukaan myös protoilu ja A/B –testaus ovat hyviä työkaluja.
  • Kun toimenpiteet on tehty arvioidaan onko lopputulos hyvä vai huono. Tätä varten pitää tietysti olla lähtötaso mihin verrataan, toivottu tulos ja mittaustulos uusitusta palvelusta, eli verkkopalvelun mittaristo. Jo ennen suunnittelua, tavoitteisiin sidotaan yksityiskohtaiset, mitattavissa olevat toiminnot (”Lähetetty hakemus avoinna olevaan työpaikkaan”, ”Yhteydenottopyyntö”) ja toteutuksen aikana on varmistettu että Google Analytics tai muu seurantaväline saa tapahtumat kiinni ja tilastoihin. Mittareiden ja erityisesti tavoitetason asetanta on epäilemättä työn vaikein osa. Alussa ei kannata luvata liikaa, tämä on jatkuvaa parantamista.
  • Tuloksien arvioinnin jälkeen voidaan tehdä helpot hienosäädöt ja tunnistaa seuraavat kehityskohteet. Suurempien poikkeaminen kohdalla valinnan pitäisi taas pohjautua niihin alkuperäisiin tavoitteisiin. Näin kehitys on johdonmukaista, aika ja rahat käytetään oikeisiin asioihin.

Tavoitteiden ohjaamana kehitystyön suuntaaminen on hyvin perusteltua ja mittarien seurannan avulla onnistuminen voidaan todentaa. ”Teemme oikeita asioita ja kohdistamme resurssit merkityksellisiin kohtiin, emme tee ylimääräistä.”

Jatkuvan palvelunkehityksen lähtökohta on, että kehityskierrokset pidetään riittävän pieninä ja lyhyinä ja omat resurssit arvioidaan realistisesti. Muistetaan siis, että jatkuva kehittäminen on …jatkuvaa toimintaa muuttuvassa ympäristössä. Kaikki ei ole valmista jos tavoitteet saavutetaan ensimmäisen kierroksen jälkeen, eikä uutta työpaikkaa kannata lähteä katselemaan vaikka tavoitteista jäädäänkin. Pitkää matkaa ei edetä harppauksin vaan lyhemmillä, usein toistuvilla askeleilla.

Tarvitsetko apua tai sparrausta palvelun kehittämisessä? Ota yhteyttä!

Lisätietoja Sinisen Meteoriitin palveluista

 

Kirjoittaja: Jussi Martikainen

Aiheesta lisää

Episerver CMS ja uudet 2017 toiminnallisuudet Episerver on jälleen julkaissut uusia toiminnallisuuksia tämän vuoden roadmapille. Tässä lyhyesti siitä mitä on tulossa ja odotettavissa. Painotus on ...
Kohti älykkäitä kaupunkeja Mikä on julkisen sektorin tarkoitus ja miten se voisi palvella meitä kaupunkilaisia paremmin? Mistä johtuu että julkishallinnon tietyt prosessit laaha...
Savon Voima: verkkopalvelu-uudistuksen tavoitteena asioinnin sujuvuus Savon Voima aloitti verkkopalvelu-uudistuksen loppuvuonna 2014. ”Päätavoitteena oli ajanmukaistaa sivustoa niin, että sen käyttö olisi miellyttävää my...
Odottamalla onnesi ohi Mikä on kaikista yleisin syy olla tekemättä jotakin? Tätä aihetta olen koittanut pohtia useammasta suunnasta. Mitä toimii siis motiivina kun jätämme a...
Digi tukee asiakaspalvelua Tuntuuko turhauttavalta kun olet teleoperaattoriin tai vakuutusyhtiöön yhteydessä ja joudut joka kerto kertomaan samat asiat eri henkilöille. Kun puhe...
Avoimuus on meidän kaikkien asia Jatkan vielä #intranetwork -seminaarin yhdestä aiheesta muutaman rivin verran. Avoimuus, niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä, on organisaatio...

Tietoa kirjoittajasta

Kommentoi