Onko organisaatiossasi vaikeuksia viestinnässä tai tökkiikö yhteistyö? Oletko kuitenkin sitä mieltä, että digitalisaatio ei voi auttaa näissä jokaiselle organisaatiolle tutuissa haasteissa? Taidat kuulua siihen 8 prosenttiin, joka ei usko enterprise socialiin omassa yhteisössään! Muut 92 % ovat jo syttyneet sosiaalisuuteen tai ainakin matkalla sinne.

Tutkimme kesän ja syksyn aikana ns. enterprise socialin käyttöä suomalaisyrityksissä. Halusimme tutkia ilmiötä, joka on meille osa arkipäivää, mutta josta suomalaista dataa on saatavilla entisestään erittäin niukasti. Tämä blogiteksti on ensimmäinen sarjassa, jossa pohdimme tutkimuksen tuloksia.

Mitä tutkimuksesta jäi päällimmäisenä mieleen? Ehkä eniten se, että enterprise social on Suomessakin nousemassa ilmiöksi, jota ei kannata ohittaa organisaatioiden viestinnästä, yhteistyöstä tai kilpailukyvystä puhuttaessa. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, että suurin osa vastanneista suomalaisorganisaatioista käyttää jo jotain yhteisötyökalua tai vähintään harkitsee niiden käyttöönottoa. Lähes kaikki vastaajat myös uskoivat yhteisöllisten työkalujen käytön ja merkityksen lisääntyvän tulevaisuudessa.

Lisää avoimuutta ja toimivampaa yhteistyötä

Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että yhteisötyökalut ovat monille tutkimukseen vastanneille oikeasti hyödyllisiä: ne helpottavat paitsi organisaation viestintää, myös tuovat konkreettista apua työntekoon.Moni kertoi tiedonkulun tehostuneen ja nopeutuneen. Esimerkiksi vastaukset asiakkaiden kinkkisiin kysymyksiin saa organisaation verkostosta ”parhaimmillaan sekunneissa”.

Tai kuten yksi vastaaja osuvasti kuvasi: ”Tieto kulkee 24/7, asiantuntijat löytävät toisensa ja kysymykset vastauksensa”.

Kulttuuri syö yhteisötyökalun aamupalaksi

Hyödyt siis aletaan ymmärtää, jolloin suurin kysymys ei enää olekaan ”Miksi ihmeessä meille yhteisötyökalu?” vaan ”Miten ihmeessä onnistumme?”. Tässä onkin pohtimista, sillä uusien työkalujen ja työtapojen käytössä kompastellaan vielä melkoisesti. Lähes puolet (48 %) kertoo, että olemassa olevaa työkalua käyttää maksimissaan neljännes henkilöstöstä.

Nämä madonluvut eivät johdu niinkään esimerkiksi henkilöstön teknisestä osaamisesta tai resursseista: kyse on suurimmalta osin kulttuurista ja ihmisten innostamisesta. Haasteiksi nousivatkin organisaation sitouttaminen ja innostaminen, liian vähän suunniteltu käyttö tai käyttöönotto, epäselvät roolit eri työvälineiden välillä sekä kaiken kaikkiaan kulttuuri, joka ei tue yhteisöllisyyttä. Tällöin virtuaaliverkostossa esimerkiksi ”pelätään omien mielipiteiden esittämistä, vaikka sille ei ole juurikaan syytä”.

Pois hypestä ja viestintäosaston intoilusta

Onneksi tutkimuksesta löytyi paitsi jo aiemmin mainittuja hyötyjä, myös organisaatioita, joissa yhteisötyökalua käyttää yli 90 % henkilöstöstä. Näille organisaatioille yhteistä oli se, että vastaajat arvioivat muun muassa viestinnän toimivuutta muuta vastaajajoukkoa merkittävästi myönteisemmin.

Tärkeä – joskaan ei kovin yllättävä – löydös oli siis, että yhteisöllisten työkalujen hyödyt realisoituvat vasta, kun mukaan saadaan innostettua ns. kriittinen massa käyttäjiä. Yksi keskeinen onnistumisen edellytys puolestaan näyttäisi olevan se, että yhteisöllisyys on vahvasti ankkuroitunut liiketoimintajohdon agendalle (näin oli tutkituista organisaatioista noin viidenneksessä). Oli hienoa huomata, että enterprise socialissa ei ole kyse vain kaltaisteni some-uskovaisten intoilusta, vaan etenkin edelläkävijäorganisaatioissa työkalut aletaan nähdä liiketoimintakriittisinä.

Kehityskulku muistuttaa ”julkista sosiaalista mediaa”. Varmasti moni muistaa vielä keskustelut siitä, pitäisikö organisaation ylipäätään olla somessa. Tätä pohtii enää harva, mutta samaan aikaan oman porukan digiyhteisöllisyys tuntuu unohtuvan. Kuinkahan monessa organisaatiossa mietitään asiakkaiden aktivointia somessa, samaan aikaan kun oman organisaation innostaminen jää lapsipuolen asemaan?

Tulevaisuus on yhteisöllinen

Tutkimustuloksiemme perusteella enterprise social tarjoaa siis monia hyötyjä, ja uskallan myös väittää, että nyt sisäiseen digitaaliseen yhteistyöhön panostavat organisaatiot voivat nauttia paremmasta kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Tämä kuitenkin edellyttää sekä hyvää suunnittelua että heittäytymistä avoimuuden bittivirtaan.

Eräs vastaaja kuvasi organisaatiotaan ”neuvostohenkiseksi huusholliksi”. Tässä organisaatiossa ei aiottu ottaa käyttöön yhteisötyökaluja lainkaan. Toinen vastaaja puolestaan ehdotti enterprise socialin suomenkieliseksi termiksi yhtä sanaa: menestystä. Kumpaan joukkoon sinun organisaatiosi kuuluu tai haluaa kuulua jatkossa?

Katso alta esitys tuloksista tai lataa laajempi raportti tuloksista täältä!

Aiheesta lisää

Organisaation yhteiset pelisäännöt luovat perustan onnistumisille Tapaan viikottain työssäni organisaatioita ja niiden edustajia, jotka tuskailevat seuraavanlaisten kysymysten parissa: Mistä tiedän ovatko kolleg...
Uusia tuulia Microsoft Ignitessa – 1. päivä Terveiset kuumasta ja kosteasta Orlandosta! Vuoden 2017 Microsoft Ignite –konferenssi kerää tänä vuonna paikalle noin 29 000 intohimoista ICT-alan ihm...
Case Eldon: Modernilla intralla globaalia yhteistyötä Eldon on valmistanut ratkaisuja sähkölaitteiden suojaukseen vuodesta 1922 lähtien. Eldon-tuotteita valmistetaan kahdessa huippuluokan tehtaassa Romani...
Digipinjatalle kyytiä Digitalisaatiossa tänä päivänä on yhä useammin kyse siitä, että innovoit jotain aivan uutta nokkelammin kuin kilpailijasi. Perinteiselle yritysjohtaja...
YIT Pulse -digitaalinen työpöytä ottaa kaiken irti SharePointista ja Office 365:sta YIT Pulse -sosiaalinen intranet ja digitaalinen työpöytä ajattelumalli on kokonaisratkaisun visio. Microsoft SharePoint ja Office 365 pilvipalveluna m...
Intranetin kuumimmat ja käytetyimmät toiminnallisuudet Työssäni näen melkoisen määrän niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin intranet-tarjouspyyntöjä. Niiden myötä minulle on syntynyt melko kattava kuva siitä,...

Tietoa kirjoittajasta

Kommentoi