- 17.11.2014

Mihin proikkareita enää tarvitaan?

Projektiyhdistykseen osana kuuluva Young Crew Finland kävi meillä vierailulla workshoppaamassa kanssamme projektien ja erityisesti projektipäälliköiden ketteryydestä. Pohdimme ketteryyttä ostamisen ja myymisen sekä määrittelyn ja projektitoimitusten näkökulmasta. Tavoitteenamme oli illan aikana yhdessä miettiä, millaisiin projekteihin ketterä kehitysmalli soveltuu, ja miten sitä voi käytännössä projekteissa toteuttaa. Perinteisesti ketterää kehitystä on käytetty onnistuneesti tuotekehitysprojekteissa, mutta nyttemmin ketterät mallita ovat saaneet jalansijaa kaikessa palveluiden kehityksessä.

Tarvitaanko ketterää projektipäällikköä?

Projektipäälliköitä puhutti erityisesti se, mikä on heidän roolinsa ketterissä projekteissa. Scrumiin projektipäällikön roolia ei ole sisällytetty, mutta projektipäällikön tontilla olevat tehtävät eivät siitä mihinkään häviä. Kuka hoitaa keskustelut asiakkaan suuntaan, etenkin jos tilanne vaatii enemmän kuin vain asioista sopimista? Kuka selvittää ristiriidat ja osaa katsoa asioita yhtä aikaa sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta?

Kaikki illanvietossamme workshopanneet ryhmät olivat kokemuksiinsa perustuen yhtä mieltä siitä, että onnistuneen ketterän kehityksen perustana on asiakkaan ja toimittajan välinen luottamus. Tässä projektipäälliköllä on keskeinen rooli. Hän rakentaa luottamusta ketterässä projektitiimissä, johon asiakaskin tärkeänä osana kuuluu. Asiakkaamme myös arvostavat monesti sitä, että meidän projektipäällikkömme on se henkilö, joka osaa pitää asiakkaan omatkin projektiryhmän jäsenet ”kurissa”. Päätöksenteko helpottuu ja tuloksia syntyy sisäisen vatuloinnin sijaan.

Ketterän projektipäällikön monta hattua

Ideaalimallin mukaiset demokraattiset Scrum-tiimit ovat monessa toimittajaorganisaatiossa käytännössä mahdottomia. Projektipäällikön roolille on kokemuksemme mukaan selkeä tarve etenkin sellaisissa projekteissa, joissa asiakas ei pysty toimimaan kiinteänä osana ketterää tiimiä Scrum-mallin mukaisesti. Jonkun täytyy istua asiakkaan kanssa palavereissa ja varmistaa laivan kulkeminen sovittuun suuntaan.

Ketteryyteen omassa roolissaan projektipäällikkönä perehtynyt Anni Aukia näkee oman roolinsa seuraavasti: ”Ketterän kehitysmallin hallitseva projektipäällikkö auttaa toimitusprojektia saavuttamaan tavoitteensa. Projektipäällikkö toimii projektista riippuen asiakkaan tuoteomistajan tukena, scrum masterin ja tiimin coachina, käytännön ongelmien ratkojana ja hallinnollisten asioiden hoitajana. Ketterä malli lähentää asiakasta ja toimittajaa toisiinsa ja tukee yhteistyön kehittymistä. Pitkäkestoisissa asiakassuhteissa projektipäällikkö kerää ymmärrystä asiakkaan tarpeista ja pitää hallinnassa kulloinkin meneillään olevat kehitysprojektit suhteessa kokonaisuuteen. ”

Tekeminen kehittyy nopeasta palautteesta ja avoimesta keskustelusta

Projektinhallinnan ammattilainen ja IPMA Young Crew Finlandin puheenjohtaja Juuso Kangas kommentoi näin: ”Ketteryydessä ostajan ja loppukäyttäjän kannalta on tärkeintä lyhyt palautelooppi. Voi olla, että perinteisemmissä menetelmissä ei asiakkaan näkökulmasta ole mahdollista reagoida tarpeeksi nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja ymmärryksen kasvuun toimitettavan tuotteen tai palvelun tarjoamista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisessä.

Myös määrittelyä tehtäessä voi loppukäyttäjän olla hankala kuvata ja kuuntelijan ymmärtää haluja ja tarpeita, joita on toisaalta käytön ja toiminnan kehittämisen suhteen. Ketterällä kehittämisellä voidaan välttyä tilanteilta, jossa julkaisun jälkeen alkaa tulla kommentteja, että emmehän me tätä näin halunneet. Toki ketterä kehittäminen vaatii vielä esimerkiksi yritysten välisten sopimusten ja sopimisen tapojen kehittämistä sekä sopimuksellisten mallien selkeyttämistä, jotta laajempi käyttö voisi olla mahdollista perinteisemmissäkin yrityksissä.”

Totesimme illan aikana, että mitä enemmän useat toimittajat ja asiakkaat puhuvat ketteryydestä tällä tavalla yhdessä workshopaten, sitä enemmän tekeminen kehittyy. Tulemme siis mielellämme keskustelemaan kanssanne ketteristä kehitystavoista teidän palvelukehitykseenne liittyen.

Ja tässä vielä pari linkkivinkkiä:

Aiheesta lisää

Yhden ihmisen luovuustrippi Verkkopalveluiden kilpailutuksissa tarjoajan kannattaa usein luottaa intuitioon siitä, milloin asetelmassa ei ihan kaikki ole kuin Strömsössä. Hälytys...
Ketteryys on arkipäivää Kävin tänään tapaamassa pitkäaikaista asiakastamme, jonka kanssa palvelukehitystä on tehty usean vuoden ajan. Tovi oli kuitenkin mennyt pienkehitysmoo...
Sosiaalinen verkosto auttaa projektin maaliin Sosiaaliset työkalut yritysten sisäisen toiminnan tukena alkavat olla arkipäivää Suomessakin. Esimerkiksi Yammer-palvelu on otettu (tai ollaan ottamas...
Käkikello varausjärjestelmässä – onko se palvelumuotoilua? Verkkopalvelujen käyttöliittymien suunnittelu on ollut jo yli 15 vuoden ajan oman toimenkuvani ytimessä. Olen yrittänyt saada verkkoon aikaiseksi hyöd...
Vuonna 2014 verkkopalveluissa ei hypetetä vaan keskitytään perusasioihin Verkkopalveluiden kehitys on mennyt eteenpäin hurjaa vauhtia. Viime vuosien kuumia kehityskohteita ovat olleet esimerkiksi web-analytiikan hyödyntämin...
Lean-filosofia, SCRUM vai vesiputousmalli? Vuosi lähenee loppuaan ja on aika summata kuluneen vuoden antia. Meillä on pohdittu tänä vuonna Lean-filosofiaa ja jatkokehitetty ketterää toimitusmal...

Tietoa kirjoittajasta

2 kommenttia artikkeliin “Mihin proikkareita enää tarvitaan?
  1. Hyvä aihe ja pohdinta. Itse toivon, että kaiken ketteryyshypen keskellä proikkareista pidetään huolta alan firmoissa riittävästi. Asiakkaiden kannalta proikkareita tarvitaan vielä pitkään, ja ehkä ikuisestikin. Ketteryydestä voidaan ottaa toki paljon läpinäkyvyyttä, menetelmällisyyttä kommunikointiin, nopeampia vaikutusmahdollisuuksia ja ajatusta yhden tiimin toimintamallista.

    Minusta perinteisen mallin irvikuva on kahden projektipäällikön palaverit. Siis tilanne, jossa asiakkaalla ja toimittajalla on kummallakin oma projektipäällikkö ja nämä tapaavat säännöllisesti toisiaan. Sitten kumpikin menee raportoimaan omaan organisaatioon ja kommunikoimaan ”omien ihmistensä” kanssa. Jos tästä jo pelkästään pääsee pois, niin on pitkällä.

    Minusta on hyvä, että ohjelmistoprojekteissa kyseenalaistetaan hallinnollisen projektipäällikön tarve. Sellaisia ei tarvita kovin usein, ja aidosti isommissa projekteissa se rooli sitten pitäisi pääosin löytyä täysin asiakkaalta, yleisesti ottaen. Pienemmissä toimituksissa (sanotaan alle 200k projekteissa) projektipäälliköllä pitää olla joku asiantuntijarooli tiimin osana, jotta homma toimii järkevästi. Tai näin itse näen lähitulevaisuuden – että yhä enemmän nähdään konsultti-projektipäälliköitä, sisältösuunnittelija-projektipäälliköitä, testaaja-projektipäälliköitä, arkkitehti-projektipäälliköitä, jne.

    Pitää myös muistaa, että ketterät mallit toimittaja-tilaajasuhteessa ovat edelleen erittäin kehittymätön alue. Enkä näe mitään merkkejä siihen, että ketterät menetelmät niitä kovin helposti itse ratkoisivat, koska se menetelmäkehitys elää niin paljon edelleen jatkuvan tuotekehityksen maailmoissa. Alan firmojen on vain itse löydettävä ne parhaat mallit, jotka toimivat projektitoimituksille, asiakkaille – ja heille itselleen.

    1. Avatar Anna Nurkse sanoo:

      Kiitos Perttu kommenteistasi, jotka ovat juuri sitä dialogia, jota tämän aiheen ympärillä haluamme käydä. Itse proikkarin roolissa vuosikymmenen toimineena sekä ketterää että perinteistä tehneenä näen myös, että proikkareita tarvitaan vielä pitkään. Etenkin monitaitoisen projektipäällikön tuki ketterälle projektille on suoraan mitattavissa kustannussäästönä. Esimerkiksi meidän kaikilla proikkareilla on tekninen tausta ja tietysti pitkä kokemus projektien luotsaamisesta ja projekteille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Myös koko projektiryhmän osallistuminen asiakkaiden kanssa käytäviin (lyhyisiin) keskusteluihin on ketterässä projektissa projekteissa aivan normaali malli ja koettu erittäin toimivaksi. Me lähdemme suunnittelemaan ketteriä projekteja aina siitä näkökulmasta mikä on asiakkaan mahdollisuus panostaa aikaa projektiin, esimerkiksi product ownerin roolissa. Ketteränä tehdyissä toimituksissa on ollut suurena eteenpäin vievänä voimana asiakkaan kanssa tehty tiivis yhteistyö ja yhteisen tavoitteen tavoittelu, ja sitä kautta toimiviksi yhteisiksi toimintatavoiksi hitsautunut yhteistyö. Mutta lisää keskustelua ja ajatuksia kaivataan!

Kommentoi