- 12.3.2015

Käynnissä on kansalliset rahanpolttotalkoot – oletko sinäkin mukana?

Tunnustetaan ensiksi faktat: mielestäni on päivän selvää, että moni organisaatio edelleen kehittää digitaalisia työtapoja teknologialähtöisesti ja pistemäisesti. Kyse on lähes aina siitä, että vaikkapa Office 365- tai SharePoint-lisensseihin ja intranet-, Lync- tai Yammer-sidonnaisiin projekteihin investoidaan, mutta varsinaiseen työtapojen kehittämiseen ei juuri panosteta. Näin jo tehdystä investoinnista ei myöskään saada kunnolla hyötyjä irti.  Todellisuudessa uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotto on vasta alkuvaiheen sysäys sille, että todellista kehitystä voisi tapahtua.

Suomessa useimmat digitaalisen työn ratkaisut otetaan toiveikkaana käyttöön ilman, että tuetaan työntekijöiden onnistumista välineiden käyttöön liittyvissä arkitilanteissa. Näin, vaikka uusista välineistä hyötyminen on organisaatioille aina yhteinen ja todellinen oppimishaaste. Samalla helposti lytätään suurin osa organisaatiokulttuurin muutokseen ja digitaalisen työhön kytkeytyvästä hyötypotentiaalista. Suomeksi: jokaisena työpäivänä poltetaan luvan kanssa rahaa ylimääräiseen sähläykseen.

Esimerkki: jos 100 työntekijää kuluttaa joka päivä 5 minuuttia ylimääräistä aikaa tiedon etsimiseen, maksaa tämä organisaatiolle vuodessa 244 henkilötyöpäivää. Väitän, että tämä ja moni muu digitaaliseen työhön kytkeytyvä ongelma jäytää juuri nyt liian monen organisaation työtehoa. Bisnes-yksiköt ja organisaatioiden tukifunktiot eivät aktiivisesti kehitä digitaalista työtään välineillä, jotka ovat usein IT:n ja viestinnän ”omistuksessa”.

Usein olen nähnyt henkilöstölle pidettävän välinekoulutuksia (esim. OneNote), mutta liian harvoin fiksumpaan työhön tähtääviä ponnisteluita, jossa painotetaan eri välineiden yhteiskäyttöä mielekkään tavoitteen saavuttamiseksi. Digitaalisesta työstä kyllä puhutaan, mutta käytännön tasolla muutosta ei organisaatioissa pusketa riittävästi. Yhteisöllisten välineiden käyttöön ollaan kyllä herätty, mutta se on vain yksi osatekijä digitaalisen työn kokonaisuudessa.

Jokaisen modernin tietotyöratkaisun lopulliseksi tavoitteeksi on syytä ottaa

  • Työntekijöiden työpäivän parantaminen niin työnteon mielekkyyden, stressin hallinnan, kuin työn lopputulosten näkökulmasta. Tähän liittyy esim. mobiliteetista hyötyminen jokapäiväisessä työssä ja sen suunnittelussa.
  • Fiksummat työtavat, jotka rakennetaan tukemaan tiimien todellisia tavoitteita.
  • Modernien välineiden mahdollisuuksien kääntäminen paremmaksi tavaksi vastata asiakkaiden tarpeisiin – paremmaksi tavaksi toimia ja tehdä bisnestä!

Jotta tällaiset tavoitteet voisivat toteutua, bisnesten ja funktioiden tulisi aktivoitua ainakin

  • Henkilöstön osaamisen kehittämisessä systemaattisen kouluttautumisen avulla
  • Yhteisten onnistumisten ja parempien käytäntöjen hakemisessa esimerkiksi pilottien avulla
  • Digitaalisen työn huomioinnissa esimiestyössä

Normaalia organisaatioläskiä?

Tänä päivänä työpäivän aikana hukatun ajan koetaan olevan ”normaalia organisaatioläskiä”, eikä ongelmalla ole omistajuutta ellei kunkin yksikön johdossa muodosteta työtapoihin liittyviä bisnes-tavoitteita. Digitaalinen työ pitäisikin tunnustaa keskeiseksi kilpailukyvyn kasvattamisen keinoksi!

 

Tämä teksti on avaus uudelle blogisarjalle, jossa pureudumme työn tuottavuuden parantamiseen erilaisista näkökulmista. Kevään aikana on luvassa useita kirjoituksia liittyen fiksumpaan työhön, muutoksen läpivientiin, jatkuvaan oppimiseen pilviteknologian kehitystä seuraten, ja muista keskeisistä aiheista. Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Tietoa kirjoittajasta