Työelämä ja tapa jolla suhtaudumme työhön on muuttumassa, vaikka sitä ihan jokainen ei haluakaan myöntää. Tiukoista kellokorteilla ohjatuista organisaatioista ollaan siirtymässä kohti luottamuksen ilmapiiriä joka mahdollistaa työelämän ja vapaa-ajan yhdistämisen. Kun se osa työvoimasta, jonka jokainen haluaa osaksi omaa organisaatiotaan, suhtautuu uraansa ja työhönsä suurella intohimolla, on meidän pystyttävä mahdollistamaan joustavan työn tekeminen.

Pelkkä kahdeksasta neljään työnteko ei varsinkaan asiantuntija-aloilla ole jatkossa mahdollista. Jo pelkästään aktiivinen osallistuminen eri sosiaalisen median kanavissa pakottaa meidät jakamaan työnteon tunteja ripotellen pitkin vuorokautta.

Kääntöpuolena on vastuun lisääntyminen

Samaan aikaan tämä jousto lisää jokaisen työntekijän vastuuta omasta työstään. Kun pelkästä läsnäolosta mittaaminen vähenee, aletaan onnistumista työssä mitata täysin eri mittareilla. Jokaisen työntekijän pitää tehdä valintoja omassa arjessaan huomattavasti enemmän. Onko tiettyyn tapahtumaan osallistuminen hyödyllistä ja jos osallistun, miten se vaikuttaa käynnissä oleviin hankkeisiin, tarjoustyöhön, asiakkaiden hoitoon jne.

Ne jotka kaipaavat vapautta, eivät välttämättä kaipaa vastuuta. Ja se onkin suurin haaste tässä muutoksessa.

Tämä vastuun kantaminen onkin sitten osalle vaikea asia. Kun osalla lähtee tehtyjen tuntien määrä täysin laukalle, samaan aikaan osan tehokkuus vähenee huomattavasti. Oman arjen suunnittelu korostuu ja päivätasolla pitää pystyä hallitsemaan entistä enemmän pieniä päätöksiä ajanhallinnan suhteen.

Suunnittele työpäiväsi paremmin

Jokaisen tulee viihtyä omassa työssään ja rakentaa itselleen sopivia kokonaisuuksia. Kuitenkin oman työpanoksen suhde verrattuna saavutettuihin tuloksiin alkaa korostua. Syntyykö 7,5h tunnin aikana sellaisia asioita jotka edistävät asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä? Jos saavutettua vapautta käytetään väärin, pitäisikö sitä alkaa rajoittamaan? Miten voimme tasapuolisesti arvioida esimerkiksi yksittäisen tiimin sisällä eri henkilöiden onnistumista suhteessa kokonaisuuteen?

Siirtyminen ”kahdeksasta neljään” -ajattelusta pois vaatii yksilöiltä parempaa suunnittelutaitoa ja oman kalenterihallinnan kehittymistä. Pitkän aikavälin tavoitteet ja viikkotason onnistumiset ohjaavat tekemistä oikeaan suuntaan ja mahdollistavat ansaitun vapauden säilymisen.

Kirjaa itsellesi selkeitä ohjaavia tavoitteita. Seuraa niiden toteutumista ja tee onnistumisien pohjalta tarvittavia muutoksia.

 

Haluaisitko kuulla lisää siitä miten työtekijän työpäiväkokemusta voidaan kehittää?

Ota yhteyttä

Aiheesta lisää

Slush 2017 – maailma menee uusiksi Slush tapahtui taas. Startupit, sijoittajat ja muut uudesta teknologiasta kiinnostuneet tahot kokoontuivat jälleen saman katon alle keskustelemaan uud...
Tekoäly ja asiakaskokemus – kolme mahdollisuutta Onko tämä tekoälyn vuosi?  Toissa viikolla julkaistiin raportti Suomen tekoälyaika, jossa listattiin avaimia miten meistä voisi tulla tekoälyn sovelta...
Erinomaisen asiakaskokemuksen kaksi kivijalkaa Elokuvassa Päiväni murmelina Bill Murrayn esittämä hahmo herää samaan päivään, samojen tapahtumien keskelle yhä uudestaan ja uudestaan. Huonoa asia...
Jos haluat jotain kuntoon organisaatiossasi, aloita tästä Nimittäin tiimityöstä. Väittäisin, että nykypäivän tärkein organisaatiotaso tai -yksikkö on tiimi. Harvaa työtä tehdään enää sooloillen vaan jopa y...
Organisaation yhteiset pelisäännöt luovat perustan onnistumisille Tapaan viikottain työssäni organisaatioita ja niiden edustajia, jotka tuskailevat seuraavanlaisten kysymysten parissa: Mistä tiedän ovatko kolleg...
Bujo? So last season, täältä tulee #digibujo! Bujo. Siis mikä? Bujo eli bullet journal aloitetaan yleensä tyhjästä muistikirjasta, josta luodaan itselleen kalenterin, päiväkirjan ja muistilistoje...

Tietoa kirjoittajasta

Kommentoi