Viimeaikoina on ollut keskustelua IT-alalla siitä, että mikä on ns. räätälikoodin ja valmiiden teknologioiden erot ja hyödyt. Aika useasti teknologiatalot tekevät jonkinlaisia valintoja sen suhteen, että keskittyvätkö he rakentamaan täysin räätälöityjä ratkaisuja ja mikä on suhde valmiiden ja puolivalmiiden alustoiden käytössä. Jos tarkastellaan asiaa vaikkapa verkkokauppojen kannalta, suurin osa niistä on rakennettu hyödyntäen jotain melko valmista verkkokauppa-alustaa. Esimerkiksi Shopify, Magento, Hybris ja moni muu, toimivat oikein hyvänä pohjana ratkaisuille. Lähinnä yleensä siitä syystä että alustassa on ratkottu jo yleisimmät ongelmat ja rakennettu tietyt työnkulut siten että ne tukevat kyseistä liiketoimintaa. Valmiit rajapinnat jotka mahdollistavat integraatiot, ovat toki nykyaikana jo oletuksena kaikissa alustoissa.

Hyvä ystäväni vertasi joskus räätälikoodia ja valmista alustaa talopaketin ostamiseen. Talopaketin suunnittelija ja rakentaja on miettynyt tietyt asiat kuntoon, siten että pystytys on sujuvaa ja loogista. Räätälöity hanke alkaa enemmänkin metsän reunasta, jossa aletaan valita riittävän suoria puita.

Lähtökohta on siis tietyissä hankkeissa täysin erilainen. Jokainen muistaa, että pidämme aina omaa toimialaamme täysin erilaisena kuin mikään muu ja sen takia perustelemme räätälöityjen ratkaisuiden rakentamista. Kuitenkin valtaosa liiketoiminnasta perustuu hyvin samanlaisiin periaatteisiin.

Integroinnit syövät palveluita piiloon

Itse näen, että tulevaisuudessa käyttöömme tulee entistä enemmän valmiita tai puolivalmiita ratkaisuja. Ohjelmistokehitys ja koodaaminen siirtyy monilta osin enemmän valmiiden palasten hyödyntämiseen, kuin täydelliseen räätälöintiin. Ja toisaalta, mitä enää jatkossa lasketaan räätälöinniksi, kun erilaisten kirjastojen hyödyntäminen helpottaa jokaista hanketta. Täysin tyhjästä ei ole lähdetty liikkeelle enää pitkään aikaan.

Keskustelu siitä, tehdäänkö palvelu tyhjästä vai jonkun alustan päälle on mielestäni turhaa. Tärkeintä tietojärjestelmähankkeissa on omasta mielestäni se, että kaikki ratkaisut tulisi olla integroitavissa muihin käyttämiimme palveluihin.

Turha siirtyminen järjestelmästä toiseen, tai erilliset kirjautumiset pitkin päivää saavat jäädä historiaan.

Uskon että järjestelmät tulevat jakautumaan entistä enemmän taustajärjestelmiin jotka toimivat vain syötteinä tiedolle ja niihin joita käytämme arjessamme. Yhtenä esimerkkinä kaikkien tuntema Google Analytics, josta on tullut täysin syötepalvelu jonka tietoa luetaan ja käsitellään täysin muissa palveluissa. Kävijätiedon integrointi osaksi muita käytössä olevia järjestelmiä on tehnyt GA:han kirjautumisen turhaksi.

On kyseessä sitten verkkokauppa, sähköinen asiointipalvelu, palautekanava, CRM, tietopankki, verkkopalvelu tai joku muu, on varmasti niitä jotka liputtavat sen puolesta että markkinoilta ei löydy yhtään niin hyvää valmisratkaisua, että se on vain pakko tehdä itse. Ja sitten on niitä, jotka osaavat hyödyntää ketterästi valmiita ja puolivalmiita joiden avulla palvelut syntyvät nopeammin asiakkaiden käyttöön. CMS puolella esimerkiksi Episerver on sinänsä hyvä esimerkki siitä, että itsessään se on puolivalmiste jossa on käytännössä kaikki toiminnallisuudet tarjoalla mitä nykyaikaiseen verkkopalveluun tarvitsee ja se kehittyy kahden viikon sykleissä tarjoten aina uusimmat mahdollisuudet kaikkien käyttöön.

Kun haetaan selkeää kilpailuetua ja erottautumista kilpailijoihin, on yleensä raskaasti räätälöity, mutta ketterästi toteutettu hyvä vaihtoehto. Kun rakennetaan perustuksia ja paalutetaan liiketoiminnan peruskiviä, on puolivalmiste yleensä kustannustehokkaampi tapa päästä hyvään lopputulokseen.

Lue lisää

Valo Intranet

Episerver CMS

Tietoa kirjoittajasta