Mikä on julkisen sektorin tarkoitus ja miten se voisi palvella meitä kaupunkilaisia paremmin? Mistä johtuu että julkishallinnon tietyt prosessit laahaavat ja tukkeutuvat paperisiin lomakkeisiin sekä pahimmillaan jopa tarroihin ikkunassa ja muovisiin kortteihin lompakossa? Näihin kysymyksiin koitamme vastailla muutaman kirjotuksen muodossa. Pyrimme kertomaan siitä miten itse koemme yksilöinä digitalisoitumisen julkishallinnon ja kaupunkisuunnittelun saralla.

Digitaaliset palvelut kaupunkilaisille

Liikkuva työ, jota myös itse tulee harjoitettua, vaikuttaa siihen miten voin käyttää oman kotikaupunkini palveluita. Virastojen aukioloajan ovat lähtökohtaisesti sellaiset etten pääse niihin henkilökohtaisesti paikalle. Kaikki palvelut ja keskustelut on siis periaatteessa pystyttävä hoitamaan verkon avulla.

Jos taas tarvittaessa haluan käydä jollakin toisella paikkakunnalla asioimassa, kaikki tietoni pitää olla käytettävissä missä tahansa toimipisteessä. Ja palveluprosessi pitäisi olla täysin katkeamaton, jos asioin asianhoidon aikana useammassa eri julkishallinnon palvelupisteessä. Jos voin palauttaa Hämeenlinnan R-kioskilta ostetun viallisen tuotteen Lahden kioskiin, minun pitäisi pystyä hoitamaan Verottajan kanssa asiointi halutessani vaikka Kuopiossa.

smartcity-gylling

Digitaaliset askeleet kohti digitalisaatiota

Ensimmäisella askeleella on siirretty analogisia lomakkeita digitaaliseen muotoon. Näiden siirrossa tehdään yleensä se virhe, että lomakkeista yritetään tehdä paperisen näköisiä asettelultaan. Kun kanava ja käyttötapa on eri, miksi ihmeessä lomakkeen pitäisi näyttää samanlaiselta kuin sen huono paperinen serkku?

Seuraavalla portaalla aletaan ymmärtämään että digitalisointi on isolta osin muutosjohtamista ja sen aikana pitää antaa tukea ja koulutusta henkilökunnan digityötaitojen kehittämiseen. Panostetaan välineiden ja toimintatapojen kehittämiseen ja annetaan eväitä edes palvella monikanavaisesti. Samaan aikaan kytketään eri toimipisteitä toisiinsa ja yksiköitä ristiin, jotta yhteistyö alkaa tuottamaan lisäarvoa niin työntekijälle, kuin asiakkaalle.

Sitten aletaan puhumaan aidosti asiakaslähtöisestä muotoilusta, jossa kaupunkilaisen arki laitetaan keskiöön. Palveluita tuotetaan tarvelähtöisesti, eikä jokaisen tarvitse osua samaan muottiin. Suunnittelun rooli korostuu ja kokonaisuutta johdetaan yhdessä eri tahojen kanssa. Oy Suomi Ab saa aidosti ensimmäisen Chief Digital Officerin joka vastaa isossa kuvassa julkishallinnon digitalisoinnista ja pitää huolen ettei yhtäkään teknologiasiiloa pääse syntymään.

Smart Public Sector

Älykäs kaupunki ja ennakoiva julkishallinto nojaa tietoon ja dataan. Kun voimme ennakoida tarvetta ja hyödyntää julkishallinnon dataa niissä, myös yksityissektorin palveluissa joissa sitä tarvitaan, voimme rakentaa aidosti parempia ratkaisuja. Tulevaisuuden terveydenhuolto, oppiminen, logistiikka ja työ rakentuvat uudenlaisten älykkäiden yhdistelmien päälle. Digitalisointi mahdollistaa yksilöllisempää oppimista, kun perinteisen painetun oppikirjan korvaa personoitu digitaalinen versio joka mukautuu opiskelijan lähtötason ja tavoitetason mukaan. Näin saamme enemmän onnistumisia suhteessa jokaisen omiin tavoitteisiin.

Terveydenhuolto pystyy mukautumaan ja siirtämään resursseja juuri sinne missä niitä kaivataan sillä hetkellä eniten. Työvoimasta saadaan siis jokaisessa hetkessä enemmän tehoja irti. Energian ja logistiikan siirto tapahtuu myös ennakoivan analytiikan avulla, siten että voimme ohjata itsestään kulkevien liikennevälineiden liikkumista keskustoihin niin ettei ruuhkia synny. Muutaman minuutin optimointi lähtöajassa, kun tiedämme mihin kukakin on menossa, mahdollistaa todellisen people flown isossa mittakaavassa.

Periaatteessa meillä alkaa olla kaikki se teknologia jo käytössä mitä näiden palveluiden rakentamiseen tarvitaan. Nyt tarvitaan siis enemmän tekoja asioiden eteenpäin viemiseen.

 

Haluaisitko keskustella siitä miten kunta, kaupunki tai valtio voitaisiin viedä kohti digitaalisempaa suuntaa?

Ota yhteyttä

 

Aiheesta lisää

Organisaation yhteiset pelisäännöt luovat perustan onnistumisille Tapaan viikottain työssäni organisaatioita ja niiden edustajia, jotka tuskailevat seuraavanlaisten kysymysten parissa: Mistä tiedän ovatko kolleg...
Digipinjatalle kyytiä Digitalisaatiossa tänä päivänä on yhä useammin kyse siitä, että innovoit jotain aivan uutta nokkelammin kuin kilpailijasi. Perinteiselle yritysjohtaja...
Atlantis Hackathon 11.1.2017 Kalasataman toimistolla ja sen välittömässä läheisyydessä kokoontui reilun kolmenkymmenen innokkaan ryhmä, joka synnytti päivän aikana kolmeen eri haa...
Sarjaporttiteoria RS-232 (Recommended Standard 232) on kahden tietokonelaitteen väliseen tietoliikenteeseen tarkoitettu tietoliikenneportti, joka PC-koneissa tunnetaan ...
Atria loikkasi pilveen – fokuksessa työtapojen kehittäminen Atria on kasvava ja kansainvälinen, suomalainen elintarvikealan yritys, jonka palveluksessa on yli 4 000 työntekijää Suomessa, Baltian alueella, Skand...
Tulevaisuuden työelämätaidot Luin World Economic Forumin raporttia jossa he nostivat esille taitoja, joita vuonna 2020 pitäisi meidän jokaisen hallita. Sinisen Meteoriittin Digity...

Tietoa kirjoittajasta

Kommentoi