- 20.4.2017

Työtapojen muutos on välttämätöntä, mutta ei pakko

Organisaation työkulttuurin muuttaminen täytyy aloittaa viimeistään tänään, jos haluaa menestyä myös tulevaisuudessa. Muutos tilana on aina haastava ja usein hyvistä tarkoituksista huolimatta se herättää pelkoja ja vastustusta työyhteisössä. Uusien työrutiinien tuominen organisaatioon hallitusti voi kuitenkin olla oikein tehtynä myös hauskaa ja palkitsevaa kaikille.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius on tutkinut menestyviä edelläkävijäorganisaatioita ympäri maailmaa ja löytänyt seitsemän niitä yhdistävää menestystekijää. Yhdeksi tärkeimmistä tulokset nostavat inhimillisten resurssien nykyistä viisaamman käytön. Tämä onnistuu mahdollistamalla laadultaan parempaa ja verkostoiltaan perinteistä laajempaa yhteistyötä, panostamalla hyvään viestintään sekä varmistamalla relevantin tiedon löytymisen silloin kun sitä tarvitaan.

Oikeaan aikaan oikea tieto käytössä

Oikea tieto oikeaan aikaan ja läpileikkaavat, asiantuntijuutta hyödyntävät yhteistyömallit mahdollistavat samalla työntekijöiden ja tiimien autonomisemman toiminnan ja teollisen ajan tarpeisiin syntyneiden hierarkioiden purkamisen. Esimerkiksi uratutkija Dan Pinkin mukaan juuri autonomia on taloudellista palkkiota tärkeämpi tekijä työmotivaation ja -hyvinvoinnin kannalta.

Tällaisen verkostoituneen, ajasta ja paikasta riippumattoman, toimivan työympäristön pystyy jo tänään rakentamaan niin kohtuullisin kustannuksin, että investoinnille on nopeasti laskettavissa tuottoa. Tosin vain siinä tapauksessa, että huolehtii myös uusien mahdollisuuksien ja tapojen jalkauttamisesta käyttöön.

Yllämainitun tietää jo enemmistö. Siitä huolimatta Sinisen Meteoriitin laajan digityön kartoituskyselyiden (2016) mukaan vain 11% suomalaisista työntekijöistä kokee, että uusia työskentelytapoja kehitetään työpäivän sujuvuuden tai liiketoimintatavoitteiden näkökulmasta. Miksi? Muutos koetaan ja viestitään usein vaikeaksi ja pakoksi, ja harvaa meistä naurattaa silloin ainakaan ilosta. Usein juuri tämä paradigma pakosta johtaa tekemään vääriä ratkaisuja. Kaikki tämä siitä huolimatta, että viisaasti rakennettujen digitaalisten työympäristöjen, niihin pohjaavien työnkulkujen ja hyvin johdetun jalkautuksen tulisi parantaa jokaisen työntekijän työpäiväkokemusta, ei kuormittaa kognitiivisia rajojamme lisää.

Pakon sijasta muutosta kannattaakin tarkastella, rakentaa ja erityisesti viestiä vahvasti mahdollisuuksien kautta, sillä totuus on, että meillä ei koskaan ole ollut näin hienoja keinoja luoda lisää arvoa samaan aikaan työntekijöille, organisaatiolle ja kaikille sen sidosryhmille.

Miten tämä tehdään pähkinänkuoressa:

  1. Osallista henkilökuntaa ja kriittisiä sidosryhmiä alusta asti mukaan ratkaisemaan heitä koskevia haasteita eri tavoin.
  2. Selvitä organisaation lähtötaso ja mitä ”varjokanavia” (epävirallisia, kuluttajalähtöisiä ratkaisuja, joita käytetään työn tekemiseen, esim. whatsup, dropbox etc) työntekijöillä on jo käytössä. Ne ovat syntyneet tarpeeseen, mutta voivat olla samalla tietoturvariski. Vältä syyttelyä, ennemmin tue varhaisia innovaattoreita. Heillä on kyky vetää kriittistä massaa mukaansa.
  3. Korjaa havaitut akuutit riskit ja kerää mahdolliset nopeat voitot heti niiltä osin kuin se on mahdollista.
  4. Työstä(kää) pidemmän aikavälin suunnitelma, joka vahvistaa yrityksen strategiaa. Valitse yhteistyökumppani, joka monimutkaisten järjestelmien sijaan pystyy tuottamaan riittävästi ennustettavuutta ja yksinkertaisuutta sekä viestimään kaikille hyödyt ennen ominaisuuksia.
  5. Pilotoi rajatusti ja nopeasti. Opi onnistumisista ja epäonnistumisista. Onnistuneiden pilottien arvoa ei voi ylikorostaa etsittäessä parhaita käytäntöjä ja innostettaessa ihmisiä.
  6. Laajenna pilotteja onnistumisten myötä ulottumaan koko organisaatioon. Sitoudu ja sitouta, pelillistä, palkitse ja mittaa onnistumista. Pitkän aikavälin voitot eivät tule yleensä helposti, mutta siinä se niiden hauskuus piileekin!

Työnkulkujen ja tapojen kehittämisen kanssa samalla kannattaa käyttää mahdollisuus laajentaa yhteistyöverkostoa kohti asiakkaita, käyttää resursseja laadukkaan sidosryhmäviestinnän kehittämiseen ja parantaa näin asiakaskokemusta. Wileniuksenkin mukaan yrityksen kyky käydä laadukasta dialogia ja viestintää asiakkaidensa kanssa korreloi suoraan yrityksen tulevaisuuden menestyksen kanssa.   

 

Aiheesta lisää

Dynamics 365 -kehittäjä Haemme Microsoft Dynamics 365 -kehittäjää Helsingin toimistollemme. Sinulla on ohjelmistokehityskokemusta Microsoftin ekosysteemistä ja osaat toimi...
Digipinjatalle kyytiä Digitalisaatiossa tänä päivänä on yhä useammin kyse siitä, että innovoit jotain aivan uutta nokkelammin kuin kilpailijasi. Perinteiselle yritysjohtaja...
Mitä ”normityössä” käyvän kannattaa oppia työnsä luoneilta vloggaajilta ja bloggaajilta? Huikeassa sisältömarkkinointiin keskittyneessä PING Helsinki Business Festival  -tapahtumassa oli mukana iso joukko eturivin verkkovaikuttajia. Sinine...
Kiireinen ja tuottava eivät ole synonyymejä Kiire on kätevä. Se on täydellinen veruke kaikelle mitä meidän pitäisi tehdä, mutta emme tee.  Kiire on myös hyvä syy, kun jokin ei onnistu niin kuin ...
Mistä on hyvät asiakaskokemukset tehty? Asenne, toimivat tuotteet ja palvelut, palvelukanavat, sekä hyvällä mielellä tehty sujuva sisäinen yhteistyö. Näistä on hyvät palvelukokemukset tehty....
Tulevaisuuden työelämätaidot Luin World Economic Forumin raporttia jossa he nostivat esille taitoja, joita vuonna 2020 pitäisi meidän jokaisen hallita. Sinisen Meteoriittin Digity...

Tietoa kirjoittajasta

Kommentoi