- 13.2.2018

Ohjelmistoala tarvitsee lisää mimmejä

Ei ole mikään salaisuus, että ohjelmistoalalla on enemmän kundeja kuin mimmejä. Ei myöskään ole salaisuus, että ohjelmistoalan osaajista on huutava pula kotimaan työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan naisten osuus ohjelmistoalan tekijöistä on vain 20 prosenttia. Moni olisi varmasti kiinnostunut hakeutumaan alalle ja löytäisi sieltä hyviä työmahdollisuuksia. Mistä siis johtuu, että kundeja on vaan niin paljon enemmän?

Suuri syy on varmasti tietoisuuden puute. Moni ei tiedä millaisia mahdollisuuksia ohjelmistoala tarjoaa tai kokee gäpin oman osaamisen ja alalle hakeutumisen välillä liian suureksi. Murehtiminen on turhaa. Tämän, kuten muutkin alat, oppii tekemällä.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mielestä vanhempien ja opinto-ohjaajien pitäisi tukea erityisesti teknologiasta kiinnostuneita tyttöjä ja nuoria naisia hakeutumaan alalle.

Lyhyelläkin matikalla voi siis päätyä johtopäätökseen: jos saisimme enemmän naisia hakeutumaan ohjelmistoalalle, niin meillä olisi enemmän ohjelmistoalan osaajia työmarkkinoilla.

Mimmit koodaa

Ohjelmistoyrittäjät ry yhdessä Vlada Laukkosen kanssa lanseeraavat Mimmit koodaa -koulutussarjan helmikuun lopussa.  Kyseessä on sarja maksuttomia yritysten vetämiä koulutuksia, joissa käydään läpi ohjelmistoalaa ja eri teknologioita. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ohjelmistoalasta mimmien keskuudessa.

Koulutuksissa käydään läpi muun muassa front end tekniikoita ja teknologioita, verkkokaupan rakentamista, tekoälyä, pilvipalveluita ja mobiilisovellusten kehittämistä.

Lisää osaajia tarvitaan nopeasti. Meidän pitää saada ihmiset, sekä mimmit että kundit, innostumaan alasta. Tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa radikaalisti, mutta meiltä puuttuu tekijöitä.

Digitalisaatiosta on puhuttu jo monet vuodet, mutta monessa mielessä olemme edelleen varhaispuberteettivaiheessa. Erään tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes yritysten prosesseista on tällä automatisoitu. Jos me emme saa automatisoitua edes matka- tai kululaskujen raportointia, niin miten ihmeessä me tekoälyllistämme maailman?

Yhteisöjen ja yritysten voimaa

On aivan oikein sysätä vastuuta asian osalta yrityksille. Meillä yrityksillä on tarve tekijöille, joten meillä on myös vastuuta vaikuttaa asiaan.

Julkinen sektori ei pysy tässä vauhdissa mukana. Tarvitsemme yritysten ja yhteisöjen voimaa sekä innostavien henkilöiden esimerkkejä.

Esikuviakin löytyy jo. Linda Liukas on tehnyt omalla esimerkillään tärkeää työtä ja innostanut tulevia koodareita, seuraavien sukupolvien mimmejä ja kundeja.

Maailmalta löytyy koodaavien mimmien yhteisöjä, kuten Reshma Saujanin Girls Who Code. Se alkoi pienenä kokeiluna, mutta laajeni lopulta kansalliseksi liikkeeksi.

Verkko on täynnä ilmaisia kursseja ja kohtuuhintaisia koulutuksia, joiden avulla kiinnostunut harrastelija ja noviisimpikin koodari pääsee syventämään osaamistaan. Nämä ovat hyviä ja tärkeitä resursseja, mutta tarvitsemme lisää eläviä esimerkkejä ja kohtaamisia yritysten, yhteisöjen ja teknologiasta kiinnostuneiden välille.

Tarvitsemme koulutusta, urapolkuja ja yhteisön tukea. Mimmit koodaa on askel oikeaan suuntaan.

Tietoa kirjoittajasta