- 16.5.2018

Digitaalisuus tekee meistä inhimillisempiä

Työ on murroksessa ja siitä voi syyttää teknologiaa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu nyt ensimmäistä kertaa vaan hyvin samankaltainen ilmiö toteutui jo teollisen vallankumouksen aikana.

Kuten sanoin, teknologia on syyllinen, mutta onko työn murros huono asia? Etenkin media tykkää maalailla piruja seinille ja puhuu lähes yksinomaan uuden teknologian, eritoten tekoälyn ja robotiikan, uhkakuvista. Milloin robotit vievät meidän työmme?

Missä ovat positiiviset kuvat ja skenaariot? Työ muuttuu, mutta toivottavasti parempaan suuntaan. On selvää, että toimenkuvia katoaa, mutta samalla syntyy uusia tehtäviä, joista robotti ei selviä.

Demos Helsingin Johannes Anttila nosti hyvin esille Neljä tapaa tarttua tulevaisuuteen tapahtumassa, että emme voi ymmärtää uutta työtä vanhoilla työn käsitteillä ja malleilla. Esimerkiksi 8-16 ja 5 päivää viikossa -malli pätee tänä päivänä yhä harvemmin työn tekemiseen. Hierarkiset organisaatiokaaviotkin alkavat kuulostaa jo kovin vanhalta.

Ja entä jos ei ole vain yhtä työn tulevaisuutta vaan monia tulevaisuuksia?

Digi tulee eikä sille mitään mahda. Pian kaikki organisaatiot ovat digitaalisia, jopa myös perinteisemmät teollisuuden alan toimijat. Esimerkiksi kotimaisen hitsausalan perheyritys Kemppi kehittää nykyään softaa ja vie hitsaamista uudelle tasolle. Ja Ponssekin toimittaa softaa metsäkoneiden osana.

Uusi teknologia vaatii uutta osaamista ja uudenlaisia kyvykkyyksiä. Uusi työ ja tulevaisuus vaatii ja tarjoa itseohjautuvuutta. Se tarkoittaa, että työstä tulee entistä henkilökohtaisempaa ja vastuu työpäivän suunnittelusta on yhä enemmän työntekijällä.

Otsikossa väitän, että digitaalisuus tekee meistä inhimillisempiä. Tarkoitan tällä sitä, että digin ja automaation pitäisi vapauttaa sekä organisaation että ihmisten resursseja merkityksellisempään toimintaan. Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko ilmaisi asian edellä mainitussa tilaisuudessa näin: ennen johdettiin tehtaita, nyt pitää oppia johtamaan aivoja ja tunteita.

Parempaa arkea, parempaa liiketoimintaa

Microsoft julkaisi keväällä tutkimuksen, jossa tutkittiin yritysten digitaalista kulttuuria. Tutkimuksen mukaan ”suomalaisissa työpaikoissa, joissa digitaalinen kulttuuri on vahva, 44 prosenttia työntekijöistä kokee voivansa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja mieltää oman työpanoksensa merkittäväksi. Heikossa digitaalisessa kulttuurissa näin tuntevia työntekijöitä on vain 8 prosenttia, eli jopa 5 kertaa vähemmän”.

Digitaalinen työympäristö on jaettu ja yhteinen, mutta myös hyvin henkilökohtainen. Oma aktiivisuus ja omat valinnat rakentavat näkymän työhön ja työpäivään. Työn luonne ja käsitys muuttuu, mutta työ on edelleen keskeinen tapa kiinnittyä maailmaan.

Teknologian avulla työstä siis pitäisi tulla entistä merkityksellisempää. Jos ei tältä tunnu, niin missä mättää?

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin teknologiset ongelmat ovat harvemmin kovin teknologisia. Suurin syy on edelleen inhimillinen elementti. Vuonna 2016 tutkimme suomalaisten työtapoja. Tutkimuksen mukaan vain 10 % suomalaisista koki, että työtapoja kehitetään fiksusti yhteistyössä tehokkuuden ja liiketoiminnan tavoitteiden lähtökohdista.

RE: RE: RE: RE: RE: RE: RE: RE:VER-3.5-JV-SS-JS-PV-finalfinal

Näyttääkö tutulta? Tuo ei ole mitään salaista koodia. Jos teidän organisaatiossanne sähköpostit täyttyvät vastaavista rimpsuista, niin jossain mättää. Eikä ongelma ole teknologiassa.

On hyvin todennäköistä, että ette tarvitse yhtään uutta järjestelmää. Eli vastaus teknologiseen kysymykseen ei ole teknologinen vaan inhimillinen. Vahvan digikulttuuri vaatii yhteiset pelisäännöt yhteisten järjestelmien käyttöön.

Eikä kyse todellakaan ole mistään suurista strategian uudistuksista. Useimmilla organisaatioilla perustarpeet ovat hyvin samanlaisia ympäri maailman. Tähän ajatukseen perustuu esimerkiksi meidän Valo Intranet.

Olet varmasti kuullut sanonnan, että data on tulevaisuuden öljy. Väitän kuitenkin, että kommunikaatio on tulevaisuuden öljy. Mitä paremmin viestimme toistensa kanssa, mitä enemmän ymmärrämme toisiamme, sitä tehokkaampia olemme. Ja toivottavasti jopa hieman inhimillisempiä.

Aiheesta lisää

Konsultin arkea, intra per kuukausi  Sivosen Jussi toimii Meteoriitilla vanhemman konsultin roolissa. Kun Jussi tuli taloon intranet-konsultiksi oli Valosta julkaistu juuri kolmosversio. ...
Moderni SharePoint – mitä, missä, milloin ja miksi? Kirjoitimme aikaisemmin jo mitä moderni SharePoint tarkoittaa Valon näkökulmasta. Sivosen Jussi avaa tässä tekstissä kattavasti mikä moderni SharePoin...
Office 365 Keep on Track -webinaari, elokuu 2018 Taas on yksi webinaari takana, ja voidaan alkaa ottaa uutta vauhtia kohti seuraavaa. Tällä kertaa rekisteröityneitä osallistujia oli ennätysmäärä, ja ...
Näin saat henkilöstön rakastumaan uuteen intraasi – kymmenen vinkkiä Edelleen liian usein kuulee, kuinka taloon hankittiin uutta järjestelmää isolla hintalapulla, mutta käyttäjiä ei näkynyt missään. Tai hommattiin lisen...
Miten miljoona käyttäjää saadaan yhden pöydän äärelle? Heinäkuussa rikottiin rajoja muuallakin kuin lämpötiloissa. Valo Intranetin maailmanlaajuisten käyttäjien määrä kasvoi yli miljoonan. Mistä tämä kerto...
Teosto panostaa digitaalisen työn kehittämiseen  Digitalisaation vaikutuksilta ei ole välttynyt mikään organisaatio. Musiikkiteollisuudessa digitalisaation murros on tuottanut valtavia muutoksia musi...

Tietoa kirjoittajasta

Pekka Walkama

Toimitusjohtaja

pekka.walkama@meteoriitti.com

Sinisen Meteoriitin tähtijoukkojen ylikomentaja, digitaalisen bisneksen yleisosaaja, yrittäjä, johtaja ja asiakaspalvelija.

Kirjoitukset (26)

Kommentoi